Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala on 25.6.2025 Ilkka-Pohjalainen lehdessä todennut mieipidekirjoituksella Merenkurkun yli johtavan kiinteän tieyhteyden hyväksi ideaksi.

Kujala lähtee kirjoituksessaan todeten lapsuudessaan pitkältä tuntuneen Vaasa-Uumaja välimatkan tänään lyhyeksi, huoltovarmuutemme sekä teollisuuden logistiikan ja palveluiden kilpaiukyvyn kannalta tärkeäksi tarjoten yritysten sijoittumisella ja nopealle pääsyllä Atlantille "mullistuksen koko Suomelle".

Lue Anssi Kujalan mielipidekirjoitus IL-POssa tästä:

Suomi tarvitsee läntisen yhteyden Merenkurkusta

Kun pikkupoikana kävin Vaasan laivoilla Uumajassa, oli se mystinen matka. Matka tuntui tuolloin kovin pitkältä. Vähän jo kasvaneena havaitsin, että lyhythän se oli.

Joskus myöhemmin luulin keksineeni ajatuksen, että tässähän pitäisi olla silta. Tosiasiassa Merenkurkun neuvosto oli ottanut asian esille jo vuonna 1972. Ainakin siitä lähtien - ellei jo aiemmin - on silta ollut esillä.

Kovin kaukaiselta kuulostava ajatus sai uutta potkua sinänsä valitettavasta kriisistä. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja myös Suomenlahden tlianne kiristyi, alettiin meillä tosissaan pohtia, miten saarenomainen maamme tulisi pärjäämään viennin ja tuonnin hoitamisessa. Toimin huoltovarmuusorganisaation maakuljetuspoolin puheenjohtajana ja tiedän nämä pullonkaulat hyvin.

Uudessa geopoliittisessa todellisuudessa teema kantoi Orpon hallitusohjelman selvityskirjaukseen saakka. Aikoinaan Kalevi Sorsan hallituksen ohjelmaan kirjattiin muuten samankaltainen selvitys Varsinais-Suomesta Ahvenanmaalle.

Nyt tämä hallitusohjelman selvitys Merenkurkun kiinteästä yhteydestä on julkistettu. Riippuen toteutustavasta kustannusarvio olisi 5-29 miljardia euroa.

Kovia summia ovat.

Selvitys kuitenkin toteaa kuten aiemmatkin eri tahojen tekemät, että Vaasa-Uumaja -yhteys on paitsi teknisesti toteutettavissa, myös logistisesti perusteltavissa.

Merenkurkun yhteys olisi mullistus koko Suomelle. Se toisi uuden yhteyden maanteitse Euroopan lisäksi myös Norjan satamiin eli Atlantille.

Jos ja kun se joskus toteutuu, muuttaa se valmistumisensa jälkeen seuraava vuosisadan aikana Suomen aluepolitiikan suuntaa, kun tavara alkaa liikkua maailmalle keskisen Suomen kautta. Yhteys vaikuttaisia yritysten sijoittumiseen ja olisi minusta Suomen historian suurin aluepoliittinen päätös.

Tällä hetkellä tavara liikkuu valtaosin laivoilla Suomenlahden satamien kautta. Monella teollisuudenhaaralla etäisyys on kuitenkin pitkä ja nostaa kuljetuskustannuksia Suomen naapurimaita korkeammiksi. Toimitukset maailmalle tarvitsevat useita lastauksia, varastointia ja vievät enemmän aikaa, joten halvemmat kuljetuskustannukset tekevät yrityksienkin sijoittumisen naapurimaihin Suomea houkuttelevammaksi. Kyse on siis myös Suomen teollisuuspolitiikasta, yritysten sijoittumisesta.

Läntisen kumppanuuden vahvistuessa tarvitsemme toimivat yhteydet länteen. Kiinteä yhteys Vaasasta Uumajaan palvelisi sekä tavara- että matkustajaliikennettä. Merenkurkun silta olisi Suomelle ja erityisesti sen logistiselle kilpailukyvylle mullistus. Se toisi mukanaan vähemmän uudelleenlastausta, varastointia ja jäänmurtoa. Se tarjoaisi etua myös huoltovarmuus- ja kriisitilanteissa.

Nyt tälle hankkeelle olisi tärkeää saada entistä laajempi hyväksyntä. Se olisi sijoitus maamme tasapainoiselle aluekehitykselle ja teollisuuspolitiikalle. Vähintäänkin kaikki keskeiset Suomen maakunnat olisi saatava tukemaaan hanketta, jottei selvitys Sorsan hallituksen aikaisen lailla uppoaisi ajan aaltoihin.

Anssi Kujala

toimitusjohtaja

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

(Kujalan tekstissä lihavoinnit KN-toimituksen. Toim.huom.)