SKALin yhdessä muiden elinkeinoelämän ja kunta-alan järjestöjen Destialta tilaaman selvityksen mukaan korjausvelan kasvu uhkaa nostaa liikenteen kustannuksia miljardeilla euroilla ja vaikeuttaa yritysten investointeja Suomeen sekä heikentää huoltovarmuutta ja turvallisuutta.
SKAL vaatii pitkäjänteisiä päätöksiä alueellisen tieverkon pelastamiseksi.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ei hyväksy alueellisen tieverkon jatkuvaa rapautumista. Seutu-, yhdys- ja yksityistiet muodostavat 96 prosenttia Suomen tieverkosta ja ovat päivittäin elintärkeitä kuljetuksille, elinkeinoelämälle ja kansalaisten palveluille. Huonokuntoisten teiden haittavaikutukset kasaantuvat tienkäyttäjille, väylänpitäjille ja koko yhteiskunnalle
- Tieverkon kunnon heikkeneminen näkyy jo nyt kasvavina kuljetuskustannuksina, heikentyneenä liikenneturvallisuutena sekä lisääntyvinä haasteina yritysten toiminnalle eri puolilla Suomea. Nyt julkistettu raportti kertoo selkeästi kehityskohteet, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala
Valtion tieverkon korjausvelka on noussut 2,6 miljardiin euroon, josta valtaosa kohdistuu juuri seutu- ja yhdysteille. Samanaikaisesti yksityisteiden korjausvelka on kasvanut jo 1,3 miljardiin euroon. Kuljetusalan näkökulmasta tilanne on kestämätön. Suomen kilpailukyky perustuu toimiviin kuljetuksiin, mutta yhä useammin kuljetusyritykset joutuvat toimimaan tieverkolla, jonka kunto ei vastaa nykyisiä liikenteen ja elinkeinoelämän tarpeita.
SKAL muistuttaa, että alueellinen tieverkko on koko logistisen ketjun perusta. Metsäteollisuuden raaka-aineet, maatalouden kuljetukset ja energiantuotannon tarpeet ovat riippuvaisia toimivista tieyhteyksistä. Ilman hyväkuntoista alueellista tieverkkoa tavarat eivät pääse satamiin, tehtaille, terminaaleihin tai asiakkaille. Kyse ei ole ainoastaan kuljetusalan haasteesta, vaan koko Suomen talouden toiminta- ja kilpailukyvystä.
Huonokuntoisten teiden määrä nelinkertaistunut
Erityisen huolestuttavaa on, että huonokuntoisten päällysteiden määrä on nelinkertaistunut vuodesta 2011. Kun tuolloin huonokuntoisia teitä oli noin 3 000 kilometriä, vuonna 2025 määrä oli kasvanut jo noin 12 000 kilometriin. Käytännössä ongelma keskittyy lähes kokonaan alueelliselle tieverkolle. Monin paikoin tiet ovat jo siinä kunnossa, että niiden käyttövarmuus, kantavuus ja turvallisuus ovat vaarantuneet.
- Korostamme, että elinkeinoelämän toiminta perustuu siihen, että kuljetukset pääsevät liikkumaan luotettavasti koko maassa. Jos alueellinen tieverkko pääsee edelleen rapautumaan, vaarantuvat välttämättömien tavarakuljetusten lisäksi niin pelastustoimen kuin terveydenhuollonkin edellytykset, SKALin Kujala sanoo.
Pitkäjänteisyyttä rahoitukseen
Tilanteen korjaaminen edellyttää pitkäjänteistä parlamentaarista sitoutumista väylärahoitukseen. SKAL pitää välttämättömänä, että tieverkon korjausvelan kasvu pysäytetään ja kunnossapidon rahoitus nostetaan tasolle, jolla verkon kunto voidaan aidosti turvata. Samalla kunnossapidossa on siirryttävä nykyistä vahvemmin ennakoivaan toimintamalliin, jossa vauriot korjataan ennen kuin ne johtavat merkittävästi korkeampiin kustannuksiin.
- Alueellisen tieverkon kuntoon saattaminen ei ole menoerä vaan investointi Suomen kilpailukykyyn, talouskasvuun ja huoltovarmuuteen, sanoo SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala.
SKAL vaatii, että tieverkon merkitys tunnistetaan tulevissa liikenne- ja talouspoliittisissa ratkaisuissa.
Alueellisen tieverkon tilannetta käsittelevän Alueellinen tieverkko Suomen toimivuuden, talouskasvun ja turvallisuuden pohjana -selvityksen ovat teettäneet INFRA, Koneyrittäjät, Kuntaliitto, Metsäkeskus, MTK, SKAL, Suomen Tieyhdistys ja Destia. Selvitys osoittaa, että tieverkon rapautumisen pysäyttäminen on mahdollista, mutta se edellyttää välittömiä poliittisia päätöksiä ja määrätietoista toimeenpanoa.
Tievetoomus kasvaa, jo 5000 allekirjoittajaa
SKAL myös muistuttaa, että kyseessä on kaikkia suomalaisia koskettava ongelma, minkä vuoksi se on yhdessä Tieyhdistyksen kanssa käynnistänyt Tievetoomus-kampanjan, jonka niin yksityishenkilöt, yhteisöt, yritykset kuin kuntatoimijat voivat allekirjoittaa ja olla näin mukana vaatimassa maamme tiestölle riittävää rahoitusta.
Tievetoomus keräsi heti ensimmäisen kahden viikon aikana lähes 5000 allekirjoittajaa. Kampanja jatkuu vuoden 2027 kevääseen saakka.
Aineistoa
