Suomen talouden alavireisyys näkyy syyskuun SKAL Kuljetusbarometrissa. Kuluttajien ja yritysten luottamus talouteen on matalalla ja Euroopan poliittiset ja markkinaheilahtelut heijastuvat suoraan vientiin. Kuljetusten kysynnän hiipuminen tulee huomioida Suomen budjettipäätöksissä eikä kustannustaakkaa tule lisätä polttoaineveron korotuksilla.
Tilastokeskuksen mukaan yksityinen kulutus ei ole laskenut ja esimerkiksi teollisuuden tilaukset kasvoivat reippaasti vuoden takaisesta, mutta SKAL Kuljetusbarometrin perusteella laskusuhdanne on kiistaton. Kuljetusyritysten antamat ennusteet syksyn kysynnästä ovat heikoimmat sitten vuoden 2015. Raskaan liikenteen määrä teillämme on vähentynyt huhtikuusta 2019 alkaen. Kysynnän lasku kurittaa raskaasti kuljetusyritysten taloutta.
Kuljetusmäärät olivat laskeneet 31 prosentilla vastanneista ja kasvaneet 21 prosentilla toukokuusta elokuun loppuun ulottuvalla jaksolla. Alueellisesti kuljetusmäärien lasku näkyy selvimmin Kaakkois-Suomessa ja pohjoisessa. Suoritealoittain tarkasteltuna metsäalan kuljetukset kehittyivät heikoimmin. Tukki- ja kuitupuutavaraa kuljettavista vain 10 prosenttia vastanneista raportoi kasvusta, ja kuljetettava väheni 58 prosentilla vastanneista. Hieman alle puolet (46 %) ennustaa kuljetusmäärien laskua syksyn aikana ja noin neljännes (26 %) kasvua. Liikevaihto on laskenut 63 prosentilla kyselyyn vastanneista metsäalan kuljetusyrityksistä.
Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Kari Palojärven mukaan kuljetusmäärien lasku johtuu viennistä ja Keski-Euroopan markkinatilanteesta. Kirjanpainajatoukan aiheuttamien tuhojen vuoksi keskieurooppalaiset metsänomistajat ovat joutuneet korjaamaan metsiään ja varastot ovat täynnä kuitupuuta. Niinpä eurooppalaisilta asiakkailta ei ole tullut odotettuja tilauksia. Hiipunut kotimainen rakentaminen ei riitä kompensoimaan viennin vaikeuksia. Keski-Euroopan puutuhot saattavat nostaa kysyntää muutaman vuoden päästä, mutta tällä hetkellä kysyntä on heikkoa. Palojärven mielestä metsäalan tulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin hyvät, sillä isoja investointeja on tehty ja uusia tulossa.
Kuljetusyrittäjät kokevat, ettei alaa kuunnella yhteiskunnallisessa päätöksenteossa
Barometrikyselyn perusteella 69 prosenttia kuljetusyrittäjistä on sitä mieltä, että kuljetusalaa ei kuunnella yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja 65 prosenttia kokee, että kuljetusalan säädöspohja ei kannusta yrittämiseen. Puolet kokee, ettei Suomessa arvosteta yrittäjyyttä ja vielä useampi pitää kuljetusalan arvostusta huonona. Avoimissa vastauksissa moititaan kuljetusalan korkeaa verotusta ja tiuhaan muuttuvia kalustomittoja ja -massoja, jotka vaikeuttavat investointeja. Myös joustamattomat ajo- ja lepoaikasäännökset ja yrittäjäkuljettajan ajankäyttöä säätelevä työaikadirektiivi saavat kylmää kyytiä yrittäjiltä.
Kuljetusyrittäjien kokeman sivuuttamisen voi nähdä siten, että tämän kuuden miljardin euron toimialan merkitystä ei laajasti ymmärretä yhteiskunnassamme. Esimerkkinä ymmärryksen puutteesta on hallituksen budjettiriihen linjaus nostaa ympäristöystävällisemmän parafiinisen dieselin verokantaa 120 miljoonalla eurolla. Se tuli julkisuuteen barometrikyselyn tekemisen jälkeen eikä näy näissä vastauksissa.
Harmaa talous vääristää kilpailua
Joka neljäs barometriin vastanneista on sitä mieltä, että sääntöjä noudattamalla ei pärjää kuljetusalalla. Avointen vastausten perusteella kilpailu kuljetusalalla on erittäin kovaa ja harmaa talous vakava ongelma. Tekijöinä kuljetusyrittäjät mainitsevat liikennepalvelulain heinäkuussa 2018 tuomat pakettiautojen lupavapautukset ja löyhät ulkomaista liikennettä koskevat säädökset (kabotaasi) sekä kuljetuspalveluiden tilaajavastuun, jota ei pystytä valvomaan.
Vaikka ilmapiiri ja säännökset näyttävätkin olevan yrittämistä vastaan, kuljetusyrittäjät ovat ylpeitä omasta työstään. Vain viisi prosenttia vastanneista ei koe ylpeyttä työstään.
Asiakkaan tarpeet tunnetaan kuljetusyrityksissä, kehittäminen jää vähälle
Kuljetusyrityksille olisi tärkeää kehittää toimintaansa asiakastarpeita ennakoiden. SKAL Kuljetusbarometrin perusteella toiminnan kehittämiseen ei tällä hetkellä panosteta riittävästi, vaikka yrittäjät kokevat tuntevansa asiakkaan tarpeet hyvin. Kyselyyn vastanneista 39 prosenttia kokee vahvasti, että asiakas odottaa heiltä jatkuvaa kehittämistä ja joka kuudes on sitä mieltä, että kuljetusten kehittäminen ei kiinnosta asiakasta. Vain kymmenen prosenttia kokee, ettei pysty aidosti vaikuttamaan asiakassuhteeseensa. Vastausten valossa suoranainen sanelupolitiikka asiakkailta näyttäisi olevan pienen joukon ongelma, mutta sitäkin ilmenee.
On huolestuttavaa, että lähes joka neljäs (23 %) ei koe tulevansa toimeen omalla työllään. Avoimissa vastauksissa nousevat esiin kuljetusalan kustannustekijät, kuten polttoaine- ja työvoimakustannukset sekä kaluston kuluminen huonokuntoisesta tiestöstä johtuen.
Loppupäätelmä on, että kuljetusalan sääntely vaatii ryhtiliikettä ja valvottavuuden parantamista. Ilman selkeitä valvontapykäliä harmaa talous lisääntyy ja vie pohjaa pois siltä tärkeältä kehitystyöltä, jota kuljetusten tehostaminen ja ilmastonmuutoksen vastainen taistelu vaativat.
