Hallituksen budjettiriihessä tekemät esitykset sähköautojen autoveron poistosta sekä lataus- ja kaasutankkausinfran rakentamisen tuista ovat hyviä askeleita liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Positiivista oli myös se, että kansallista päästökaupan tarpeellisuutta arvioidaan vasta myöhemmin.

Hallituksen budjettiriihi päätyi torstaina autoilijoiden sekä ympäristön kannalta oikeansuuntaisiin esityksiin. Myös esittämättä jääneet asiat ovat huomionarvoisia. Esimerkiksi polttoaineveroon ei ole tulossa korotuksia. Myöskään pinnalla ollut kansallinen päästökauppa ei ole ainakaan toistaiseksi hallituksen esityslistalla.

”Lähtökohtaisesti kansallinen päästökauppa on tarpeeton, mutta on hyvä, että se arvioidaan huolella ensi keväänä. Arvioinnissa tulee huomioida mahdolliset EU:n ilmastopaketin vaikutukset autoilun kustannuksiin. Ilmastotoimenpiteiden vaikutusten arviointi pitää käydä laajan ja tasapuolisen yhteiskuntakeskustelun kautta, sillä päätökset vaikuttavat merkittävästi Suomen kilpailukykyyn, yritysten toimintaedellytyksiin ja kotitalouksien arkeen”, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen toteaa.

Hallituksen esitys poistaa sähköautojen autovero on hyvä ja ensimmäinen porras kohti koko autoverojärjestelmän purkua. Uusille autoille suunniteltu sähköautojen autoverottomuus tulisi kuitenkin ulottaa myös käytettynä maahantuotaviin, Suomessa ensirekisteröitäviin sähköautoihin.

”Näin varmistettaisiin, että eri tuloluokissa olevilla ihmisillä on mahdollisuus saada veroetu ja hankkia sähköauto. Tämä myös vähentäisi turhaa byrokratiaa ja poistaisi markkinaa vääristäviä kaupan esteitä. Käytetyn sähköauton päästöt eivät poikkea uudesta sähköautosta.

Ympäristötekijät tai fiskaaliset syyt eivät ole oikeudenmukainen peruste käytetyn sähköauton syrjimiselle. Esitetty sähköautojen ajoneuvoveron korottaminen puolestaan heikentäisi kuluttajien ostovoimaa eikä sitä pitäisi toteuttaa.”, Tolvanen sanoo.

Päätös sähköautojen hankintatukien sekä muiden polttoaineiden konversiotukien jatkamisesta on hyvä. Niiden tasosta päätettäessä tulisi katsoa, mitä muissa Pohjoismaissa on tehty ja saatu aikaan.

Seuraavaksi hallituksen tulee huolehtia siitä, että suomalaiset erityispiirteet tulevat huomioiduksi EU:n 55-ilmastopaketin velvoitteita määriteltäessä. Näitä ovat muun muassa EU:n tiukin taakanjakosektorin päästöleikkausvelvoite, EU:n päästökauppa tieliikenteeseen sekä polttoainevero- ja uusiutuvien polttoaineiden direktiivit. Näillä päätöksillä on merkittävä vaikutus jatkossa suomalaisten liikkumiskustannuksiin.