Autoalan keskusliitto (AKL) on päivittänyt käyttövoimaennustettaan. Autoalan käyttövoimaennusteet kuvaavat eri käyttövoimien tulevaa kehitystä henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autokannassa.
Sähköautojen kysyntä on viime vuosina ollut kasvussa, sillä mallivalikoima on laajentunut ja julkisen latausverkoston laajenemisen seurauksena huolet sähköauton toimintamatkan riittävyydestä ovat hälventyneet.
Lisäksi sähköistymistä ovat nopeuttaneet sähköauton edulliset käyttökustannukset polttomoottoriautoihin verrattuna.
Sähköautojen rekisteröinnit ovat tänä vuonna kasvaneet nopeasti, sillä vuosina 2021–2022 tehdyt tilaukset ovat nyt päätymässä toimitukseen.
Vuonna 2021 alkanut komponenttipula ja tuotannon pullonkaulat ovat pidentäneet merkittävästi ladattavien autojen toimitusaikoja.
Sähköisten autojen mallivalikoimaa ja tarjontaa on laajentanut erityisesti EU:n linjaus uusien autojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvoista. Säädös edellyttää, että kaikki uudet autot ovat vuodesta 2035 alkaen sähkö- tai vetykäyttöisiä tai käyttävät polttoaineena yksinomaan synteettisiä hiilineutraaleja polttoaineita. Myös kuorma- ja linja-autojen hiilidioksidiraja-arvojen kiristämistä koskeva asetus on parhaillaan EU-parlamentin käsiteltävänä.
Sähköautojen kysyntää rajoittavat erityisesti sähköautojen korkea hankintahinta sekä rajalliset kotilatausmahdollisuudet, sillä kaikilla kotitalouksilla ei ole mahdollisuutta ladata autoa kotonaan. Kerros- ja rivitaloissa latauspisteiden toteuttaminen on edennyt verrattain hitaasti ja sähköistyminen on edennyt ensisijaisesti pientalossa asuvien autojen autohankintoina.
Sähköistymisen merkittävin jarru on ensirekisteröintien vaatimattomaksi jäävä määrä. Talouden taantuma, korkeana jatkuva inflaatio ja yhä kasvava korkotaso ovat heikentäneet kotitalouksien ostovoimaa ja yritysten investointimahdollisuuksia.
Autokannan kierto on hidastunut huomattavasti koronapandemian alusta lukien. Ensirekisteröintien määrän ennakoidaan jäävän poikkeuksellisen matalalle vuosina 2023–2028. Ensirekisteröintien vähentyessä myös autokannasta poistuvien autojen määrä vähenee ja autokannan keski-ikä kasvaa.
Viime vuonna noin 18 prosenttia ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli täyssähköautoja. Vuoteen 2025 mennessä osuuden on ennakoitu kasvavan hieman 42 prosenttiin ja vuoteen 2030 mennessä lähes 70 prosenttiin.
Tällä hetkellä noin 94 prosenttia henkilöautoista on polttomoottoriautoja. Käyttövoimaennusteiden mukaan valtaosa autoista on vielä pitkään polttomoottoriautoja, vaikka niiden myynti loppuisikin vuonna 2035. Vuonna 2040 autokannassa ennakoidaan olevan noin 1,2 miljoonaa polttomoottoriautoa eli noin 40 prosenttia.
– Ladattavien autojen määrä ylittää polttomoottorikäyttöisten autojen määrän vasta vuonna 2037. Polttomoottoriautoille löytyy myös tulevaisuudessa kattava ja laadukas huolto- ja korjaamoverkosto ja niiden merkitys autokaupassa on vielä pitkään suuri, kertoo toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta.
Kuorma-autokannassa sähkö yleistyy akkujen korkean hinnan, rajatun toimintamatkan ja hitaasti rakentuvan julkisen kuorma-autoille soveltuvan latausinfran takia henkilöautoja hitaammin. Suomessa tieliikenteen ajoneuvoyhdistelmät ovat huomattavasti raskaampia kuin muualla Euroopassa.
Raskaiden yhdistelmien sähköistäminen edellyttää autoilta suurempaa akkukapasiteettia. Myös erilaiset sähköiset akseliratkaisut ovat tulevaisuudessa vaihtoehto vähentää raskaimpien ajoneuvoyhdistelmien päästöjä.
Kuorma-autoliikenteessä biokaasu on kustannustaloudellinen vaihtoehto dieselkuorma-autolle, sillä biokaasulla kuorma-auton toimintamatka on lähes sama kuin dieselillä. Myös ensimmäisiä vetykuorma-autoja ennakoidaan rekisteröitävän jo lähivuosina, kun vedyn jakeluasemat saadaan käyttöön. Vety yleistyy kuorma-autoliikenteessä näkyvämmin vasta ensi vuosikymmenellä.
(AutoToday)
