Akkusähköbussit sijoittuvat ensimmäiseksi uudessa kansainvälisessä tutkimuksessa, joka perustuu 34 asiantuntijan näkemyksiin.
Vetybussien asema vahvistuu, kun nopealle tankkaukselle ja toiminnan joustavuudelle annetaan enemmän painoarvoa.
Liikennöitsijöille ja viranomaisille tulokset osoittavat, miksi teknologiavalinnassa on otettava huomioon liikennöinnin vaatimukset, energiansaanti, kustannukset ja julkinen tuki.
Uuden käyttövoimateknologian valitseminen linja-autoihin sitoo liikennöitsijän tiettyyn energian toimitusketjuun, varikkoinfrastruktuuriin ja toimintamalliin vuosiksi eteenpäin. Transportation Research Part A: Policy and Practice -tiedelehdessä julkaistu uusi tutkimus tarjoaa järjestelmällisen tavan arvioida tätä sitoutumista. Tutkimuksen tekijät työskentelevät Twenten yliopistossa Alankomaissa, Rooman Sapienza-yliopistossa Italiassa, Braunschweigin teknillisessä yliopistossa Saksassa ja Chilen yliopistossa Chilessä.
Tutkimus perustuu aiempaan päästöttömien linja-autojen käyttöönoton esteitä käsitelleeseen tutkimukseen, jota on aiemmin esitelty Sustainable Bus -julkaisussa. Uudessa tutkimuksessa vertaillaan akkusähköbusseja, vetypolttokennobusseja sekä molempia teknologioita yhdistäviä kalustoja.
Tutkimus perustuu 34 kansainvälisen asiantuntijan arvioihin. Heistä 19 oli tutkijoita ja 15 liikennöitsijöiden, valmistajien, konsulttiyritysten ja julkisten organisaatioiden edustajia. Asiantuntijat arvioivat 31 kriteeriä kuudella osa-alueella, jotka olivat taloudelliset, institutionaaliset, teknologiset, ympäristölliset, johtamiseen liittyvät ja sosiaaliset tekijät. He määrittivät osa-alueille ja kriteereille painoarvot sekä arvioivat kolmea kalustovaihtoehtoa näiden kriteerien perusteella.
Kustannukset, institutionaaliset tekijät ja teknologia ohjaavat päätöstä
Taloudelliset tekijät saivat suurimman kokonaispainoarvon, noin 26 prosenttia. Niitä seurasivat institutionaaliset tekijät 21 prosentin ja teknologiset tekijät 20 prosentin osuuksilla.
Prosenttiosuudet kuvaavat kullekin osa-alueelle arvioinnissa annettua suhteellista merkitystä. Ne eivät kuvaa kaluston kustannusten jakautumista.
Kuuden päätöksenteon osa-alueen suhteellinen merkitys kokonaisarvioinnissa. Painoarvot on ilmaistu prosenttiosuuksina kokonaisuudesta, ja arvot on pyöristetty. Lähde: Sadrani, Giagnorio ja Tirachini (2026), taulukko 3. Piirretty uudelleen CC BY 4.0 -lisenssillä.
Akkusähkö- ja vetybussien soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin
Akkusähköbussit sijoittuivat kokonaisarvioinnissa ensimmäiseksi, vetypolttokennobussit toiseksi ja molempia teknologioita yhdistävä kalustovaihtoehto kolmanneksi.
Asiantuntijat arvioivat akkusähköbussit paremmiksi useimmilla kriteereillä, mukaan lukien energiakustannukset, alan teknologinen kypsyys sekä huolto- ja turvallisuusmenettelyt. Vetypolttokennobussit saivat paremmat arviot toimintamatkasta, tankkausajasta ja aikataulusuunnittelun monimutkaisuudesta. Alla olevassa taulukossa vertaillaan kahta teknologiaa kaikkien 31 kriteerin perusteella.
Akkusähköbussien ja vetypolttokennobussien vertailu 31 kriteerin perusteella. Korkeammat hyötyarvot osoittavat kyseisen kriteerin osalta myönteisempää arviota, eivät kriteerin suurempaa painoarvoa. Keltaiset palkit kuvaavat kahden teknologian välistä absoluuttista eroa. Lähde: Sadrani, Giagnorio ja Tirachini (2026), kuva 4. Julkaistu CC BY 4.0 -lisenssillä.
Herkkyysanalyysi havainnollistaa tätä valintatilannetta konkreettisesti. Ajoneuvokustannusten painoarvon pienentäminen ei pudota akkusähköbusseja ensimmäiseltä sijalta testatuissa skenaarioissa. Sen sijaan lataus- ja tankkausajan painoarvon huomattava kasvattaminen voi nostaa vedyn ensimmäiseksi.
Kyse on päätöksenteon painopisteiden muuttumisesta, ei ennusteesta linja-autojen tulevista hinnoista.
Käytännön liikennöinnin kannalta tämä tarkoittaa, että todellisia ajosuoritteita ja käyttösyklejä on tarkasteltava. Jos päivittäiset ajokilometrit ja käytettävissä olevat latausajat soveltuvat akkukäyttöiseen liikennöintiin, kokonaistulos tukee akkusähköbussien pitämistä vahvana lähtökohtaisena vaihtoehtona.
Jos taas nopea paluu liikenteeseen ja pitkä toimintamatka ovat ratkaisevan tärkeitä, vety ansaitsee tarkemman arvioinnin edellyttäen, että luotettava vedynsaanti ja riittävä tankkauskapasiteetti voidaan varmistaa.
Tutkimus ei määritä yleispätevää ajokilometrirajaa, joka erottaisi nämä kaksi teknologiaa toisistaan.
Teollisuus ja tutkijat painottavat eri asioita
Asiantuntijapaneeli ei ollut näkemyksissään yksimielinen. Tutkijat suosivat kokonaisuutena akkusähköbusseja, kun taas teollisuuden edustajista koostunut ryhmä suosi vetypolttokennobusseja.
Myös ryhmien taustalla olevat painotukset erosivat toisistaan. Tutkijat antoivat enemmän painoarvoa taloudellisille ja ympäristötekijöille, kun taas teollisuuden edustajat painottivat institutionaalisia ja teknologisia tekijöitä.
Havainto koskee tutkimukseen osallistuneita ammattilaisia, ei koko toimialaa. Sen käytännön arvo on siinä, että mahdolliset näkemyserot voidaan tuoda esiin ennen hankintapäätöksiä.
Elinkaarikustannuksiin ja päästöihin keskittyvä arviointi voi johtaa erilaiseen valintaan kuin arviointi, jossa toteutukseen liittyville rajoitteille annetaan enemmän painoarvoa. Liikennöitsijöiden ja viranomaisten on sovittava näistä painotuksista selkeästi.
Päätöksenteon painotukset eroavat tutkijoiden ja teollisuuden edustajien välillä. Arvot ovat prosentteina ilmaistuja suhteellisia painoarvoja, eivät prosenttiosuuksia vastaajista, jotka ovat valinneet kunkin osa-alueen. Lähde: Sadrani, Giagnorio ja Tirachini (2026), luku 4.3 ja kuva 5. Piirretty uudelleen CC BY 4.0 -lisenssillä.
Sekakalustolla on oltava selkeä tehtävä liikennöinnissä
Akkusähkö- ja vetybussien yhdistäminen voi auttaa vastaamaan erilaisiin liikennöintitarpeisiin, mutta sekakalustovaihtoehto sijoittui kokonaisarvioinnissa hieman molempia yhden teknologian vaihtoehtoja heikommin.
Rinnakkainen infrastruktuuri, erilliset huolto- ja koulutusvaatimukset sekä pienemmät mittakaavaedut voivat kumota osan joustavuuden tuomista hyödyistä.
Sekakalusto voi silti olla perusteltu ratkaisu silloin, kun reittien ominaisuudet tai energiansaantiin liittyvät rajoitteet puoltavat teknologioiden toisiaan täydentäviä rooleja. Tutkimuksessa ei kuitenkaan lasketa optimaalista akkusähkö- ja vetybussien välistä kalustojakaumaa.
Miten tutkimustuloksia voidaan hyödyntää ennen hankintoja?
Paikallisessa soveltamisessa tutkimuksen arviointikehys tarjoaa hyödyllisen etenemisjärjestyksen päätöksentekoon:
- Määritellään liikennöinnin ja varikoiden vaatimukset. Tarkastellaan ajoneuvojen päivittäisiä ajotehtäviä, latausaikoja, sähköverkon kapasiteettia, varikkotiloja ja vedyn saatavuutta. Selvitetään, mitkä vaihtoehdot pystyvät luotettavasti toteuttamaan aikataulun mukaisen liikenteen.
- Vertaillaan investointien ja käyttökustannusten kokonaisuutta. Huomioidaan ajoneuvot, infrastruktuuri, energia, huolto ja komponenttien vaihtaminen sekä selvitetään, kuka kantaa keskeiset taloudelliset ja toimituksiin liittyvät riskit.
- Sovitaan painopisteistä toteutuksesta vastaavien toimijoiden kanssa. Otetaan mukaan liikennöinnistä ja huollosta vastaavat ryhmät, liikenneviranomaiset, energia- ja infrastruktuuritoimittajat, muut toimittajat sekä asiaankuuluvat käyttäjien edustajat. Tuodaan painotusten väliset erot selkeästi esiin.
- Testataan, säilyykö ensisijaisen vaihtoehdon uskottavuus oletusten muuttuessa. Arvioidaan uudelleen kustannuksia, energian saatavuutta ja julkista rahoitusta sekä tarkastellaan, kuinka voimakkaasti päätös riippuu nopeasta paluusta liikenteeseen tai toimintamatkasta.
Ympäristöarvioinnissa tulisi ottaa huomioon myös sähkön tai vedyn alkuperä sekä komponenttien valmistus ja niiden käsittely käyttöiän päättyessä. Pakokaasupäästöjen poistaminen ei yksinään tarkoita, että ratkaisun ilmastovaikutukset olisivat elinkaaren aikana pienimmät mahdolliset.
Tulokset tarjoavat asiantuntija-arvioihin perustuvan vertailukohdan, eivät tilastollisesti edustavaa ja kaikkiin kaupunkeihin soveltuvaa lopullista johtopäätöstä.
Tutkimuksen laajemmin hyödynnettävä anti on järjestelmällinen vertailumenetelmä. Paikalliset sidosryhmät voivat arvioida kriteerit ja teknologioiden suorituskyvyn uudelleen oman liikenneverkkonsa näkökulmasta. Kyselylomake ja laskentakoodi on julkaistu täydentävänä aineistona tämän työn tueksi.
Julkisille viranomaisille tämä tarkoittaa ajoneuvohankintojen rahoituksen yhteensovittamista infrastruktuurin toteutuksen ja selkeiden sopimusvastuiden kanssa.
Liikennöitsijöille se tarkoittaa sen varmistamista, että valittu teknologia pystyy toteuttamaan aikataulun mukaisen liikenteen luotettavalla energiansaannilla ja kohtuullisilla elinkaarikustannuksilla.
(Sustainable Bus)
