Miten vältämme seuraavan ”hoitajakriisin”? Logistiikka-alan osaajapula kehittymässä koko Suomea koskevaksi ongelmaksi.
Logistiikka pitää maailmaa pyörimässä. Jos se ei toimi, mikään ei toimi. Komponentit jäävät satamiin, tavarat ja lisäosat lajittelukeskuksiin sekä vilja siiloihin. Logistiikka-alalla on huutava pula osaajista. Mitä voidaan tehdä?
Kuljettajapula voi luoda Suomessa ison todellisen ongelman tulevaisuudessa, se ei ole uusi asia, vaan haaste on tunnistettu jo pitkään. Ongelmaksi se muodostuu nyt, sillä suuri kuljettajasukupolvi on eläköitymässä eikä alalle hakeudu tarpeeksi nuoria.
Ahola Group tutki keväällä 2022 Suomessa 15–24-vuotiaiden nuorten* ajatuksia ja asenteita raskaan ajoneuvon kuljettajan työtehtävistä. Vastauksia peilattiin Aholan kuljettajien sisällä tehtyyn kyselyyn, jotta nähtiin, vastasivatko nuorten ajatukset ammattilaisten kokemuksia. Tavoitteena oli tunnistaa alalle hakeutumisen ongelmakohdat ja etsiä niihin ratkaisuja.
Työ on merkityksellistä, mutta ei innostavaa
Suomessa vastanneista jopa 80 % koki, että logistiikka on yhteiskunnallisesti merkittävä ala ja työ yhteiskunnallisesti merkityksellistä. Silti ainoastaan 38 % vastaajista koki työn mielekkäänä. Mielekkyyttä laskivat mm. ennakkoluulot työn fyysisyydestä, tylsyydestä ja siitä, että työn koettiin vievän paljon aikaa myös vapaa-ajasta. Nämä tekijät vaikuttivat selkeän kielteisesti nuorten halukkuuteen hakeutua ammattiin. Kuljettajat sen sijaan kokivat asian täysin eri tavalla: 90 % vastaajista koki, että työ on mielekästä. Samalla 64 % vastanneista kuljettajista kokee, että työ on palkitsevaa.
Työn joustavuus ja omaan elämäntyyliin sopivuus on yhä tärkeämpi arvo nuorille, jotka ovat tulossa työmarkkinoille. Ennakkoluulot logistiikka-alaa ja raskaan ajoneuvon kuljettajan työtä kohtaan istuvat lujassa, vaikka ala ja ammattilaiset ovat kehittyneet hurjasti. Samalla Euroopan unionin tasolla on luotu liikkuvuuspaketti, joka sääntelee lepoaikaa ja kotonaoloaikaa parantaen kuljettajien sosiaaliturvaa ja työoloja.
Ala toki vaatii aamuherätyksiä ja matkustelua, mutta kuljettajille tehdyn selvityksen mukaan lähes puolet Aholan kuljettajista on hakeutunut alalle nimenomaan nähdäkseen maailmaa. Vastapainona matkustukselle kuljettajat saavat vapaaviikkoja kotona vietettäväksi, sanoo yksi perheyritys Aholan omistajista, toimitusjohtaja Ida Saavalainen.
Näkemykset työtilanteesta nuorilla pienenevä ja kuljettajilla päinvastainen
Tulevaisuudesta kysyttäessä, hieman yli puolet (54 %) nuorista kokee, että raskaan ajoneuvon kuljettajan työllistymisnäkymät ovat hyvät. Moni kuitenkin uskoo, että tulevaisuudessa kuljettajien tarve vähentyisi. Yli kolmasosa nuorista (39 %) luulee, että tarve kuljettajille tulee olemaan 2030-luvulla pienempi ja lähes puolet (45 %) nuorista uskoo että, robotiikka ja automaatio vähentävät kuljettajien tarvetta tulevaisuudessa. Aholan kuljettajat ovat asiasta kuitenkin toista mieltä: ainoastaan 16 % uskoo, että 2030-luvulla raskaan ajoneuvon kuljettajien tarve tulisi olemaan pienempi ja vain 11 % robotiikan ja automaation vähentävän raskaan ajoneuvon kuljettajan tarvetta.
- Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kuljettajien merkitys ja tarve tulisi vähentymään tulevaisuudessakaan. Kuljettajaksi kannattaa edelleen kouluttautua alalla tapahtuvasta kehityksestä huolimatta. Työtä ja ajoa on enemmän kuin tarpeeksi, Saavalainen muistuttaa.
Logistiikka- ja kuljetusala on ottanut viime vuosina valtavia loikkauksia digitalisaation ja teknologisen kehityksen saralla. Aholalla reittisuunnittelussa hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja tehokkuuden varmistamiseksi ja ajoneuvoissa hyödynnetään myös uusinta teknologiaa, jotka edistävät ympäristöystävällisempiä kuljetuksia. Digitalisaation avulla Ahola-konserni on pystynyt vähentämään päästöjään jopa 63 % vuoden 2005 vertailuarvosta.
Alan ongelmia voidaan ratkoa madaltamalla kouluttautumisen kynnystä
- Kuljettajaksi kouluttautumisesta pitäisi tehdä tehokkaampaa, kuitenkaan tinkimättä turvallisuudesta. Yleensäkin koulutuksessa pitäisi mennä tarve edellä ja kohdentaa koulutuspanostuksia oikeisiin paikkoihin. Mikäli alalle hakeutumista ei helpoteta, voi edessä olla todellinen kriisi. Suomi on käytännössä saari ja tarvitsee raskaan ajoneuvon kuljettajia, jotka pitävät maan pyörät pyörimässä, Saavalainen sanoo.
Avainasemassa osaajapulan ratkomisessa on koulutuskynnyksen madaltaminen. Tällä hetkellä kouluttautuminen ja ammattipätevyyden ylläpito vaativat sekä suuria rahallisia että ajallisia panostuksia, joihin kaikilla ei välttämättä ole mahdollisuuksia. Taustalla on paljon byrokratiaa lähtien aina Suomen lainsäädännöstä Euroopan Unionin direktiiveihin ja siksi kuljetusalan yritykset eivät voi ratkaista ongelmia yksin.
- Joustoja kouluttautumiseen tarvitaan, jotta meillä on tulevaisuudessa osaajia pitämässä huolta siitä, että tuotteet ja varaosat löytävät tiensä kauppojen hyllyille, rakennustyömaat valmistuvat ajoissa ja tuulivoimapuistot nousevat paikoilleen. Tällä hetkellä koulutuksessa ei huomioida tarpeeksi esimerkiksi lähtötasoa ja aiempaa kokemusta, jolloin jatkokoulutus ei välttämättä ole houkutteleva vaihtoehto jo alalle oleville, sanoo Saavalainen.
- Me, kuten muutkin alan yritykset, yritämme parhaamme mukaan kannustaa alalle uusia osaajia, mutta pohjimmiltaan kyse on viranomaisasiasta. Olisi siis ensisijaisen tärkeää, että alalle hakeutumisen pullon kaulat tunnistetaan myös viranomaistasolla ja asiaan etsitään kestäviä ratkaisuja, Saavalainen jatkaa.
Tutkimuksessa nuorista vastaajista yli kaksi kolmesta (69 %) koki, että raskaan ajoneuvoon kuljettajana toimiminen vaatii monipuolisesti eri taitoja ja kouluttautuminen vaatii teoreettista osaamista (65 %). Valtaosa nuorista vastaajista (78 %) uskoo, että raskaan ajoneuvon kuljettajaksi kouluttautuu parhaiten käytännössä.
- Nuorilla on täysin oikea uskomus siitä, että alalle oppii töissä, mutta raskaan ajoneuvon kuljetuksen opiskelu vaatii myös koulun penkkiä ja siksi kouluttautumiskynnystä on laskettava, summaa Saavalainen.
