Euroopan autonvalmistajien järjestö ACEA vaatii Euroopan unionilta kiireellisiä toimia eurooppalaisen linja-autoteollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Kiinalaismerkkien markkinaosuus EU sähköisissä kaupunkibusseissa nousi vuonna 2025 jo 32 prosenttiin, ja unionin linja-autokaupan alijäämä kasvoi 2,9 miljardiin euroon.

ACEA julkaisi 21. lokakuuta 2026 kannanoton "Bus manufacturing in Europe – Urgent action needed", jossa se esittää muutoksia julkisiin hankintoihin, eurooppalaisen tuotannon arvon määrittelyyn, teollisuuden toimintaedellytyksiin ja kyberturvallisuuteen.

Järjestön mukaan toimenpiteet olisi toteutettava ennen vuotta 2030, sillä lähivuosien kalustohankinnat vaikuttavat eurooppalaisen linja-autoteollisuuden rakenteeseen pitkälle seuraavalle vuosikymmenelle.

Kiinalaismerkkien markkinaosuus kasvaa

ACEAn mukaan EU rekisteröitiin vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla 22 590 uutta linja-autoa, mikä oli 22,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Uusista kaupunkibusseista noin 60 prosenttia oli täyssähköisiä.

Vuonna 2025 kiinalaismerkkien osuus EU koko linja-automarkkinasta oli noin yhdeksän prosenttia ja sähköisten linja-autojen markkinasta 28 prosenttia.

Kaupunkibusseissa kiinalaismerkkien osuus oli 20 prosenttia ja sähköisissä kaupunkibusseissa 32 prosenttia. Vertailun vuoksi kiinalaisvalmisteisten henkilöautojen osuus EU henkilöautomyynnistä oli samana vuonna seitsemän prosenttia.

Myös EU linja-autokaupan alijäämä on kasvanut nopeasti. Vuonna 2023 alijäämä oli 1,6 miljardia euroa, mutta vuonna 2025 jo 2,9 miljardia euroa.

Pelkästään vuonna 2025 alijäämä kasvoi 46,8 prosenttia. Linja-autojen tuonti Kiinasta ylitti ensimmäistä kertaa miljardin euron rajan ja kasvoi lähes 70 prosenttia edellisvuodesta.

Euroopassa yli 38 linja-autojen kokoonpanotehdasta

ACEAn mukaan Euroopan linja-autoteollisuus muodostaa merkittävän teollisen kokonaisuuden.

EU toimii yli 38 linja-autojen kokoonpanotehdasta 12 jäsenvaltiossa. Tuotantoa on muun muassa Puolassa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Espanjassa, Tšekissä, Alankomaissa, Belgiassa, Portugalissa, Unkarissa, Liettuassa ja Romaniassa.

EU linja-autotuotanto kasvoi vuonna 2025 yhteensä 8,9 prosenttia.

Teollisuuden arvoketjuun kuuluvat ajoneuvojen kokoonpanon lisäksi alustojen ja komponenttien valmistus, suunnittelu, tutkimus ja tuotekehitys, ohjelmistot sekä sähköistymiseen liittyvät teknologiat.

ACEA katsoo, että eurooppalaiset valmistajat kilpailevat kiinalaisten yritysten kanssa erilaisissa teollisissa ja kustannuksellisissa olosuhteissa.

Järjestön mukaan kiinalaisvalmistajien kilpailuetuihin kuuluvat muun muassa suuret kotimaiset tuotantomäärät, vertikaalisesti integroidut toimitusketjut, valtion tuki, alhaisemmat suunnittelukustannukset sekä akkujen ja sähköisten voimalinjojen tuotannon yhdistäminen.

ACEAn arvion mukaan vastaavan tehtaan rakentaminen Kiinaan voi maksaa jopa 60 prosenttia vähemmän kuin Eurooppaan.

Julkisissa hankinnoissa huomioitava muutakin kuin hinta

Julkiset hankinnat ovat ACEAn ehdotusten keskiössä.

EU liikennöi noin 680 000 linja-autoa, joista suurin osa toimii viranomaisten tilaamassa liikenteessä kilpailutusten tai julkisten palvelusopimusten perusteella.

Kaupunkibussien kysyntä on käytännössä kokonaan riippuvaista julkisista hankinnoista ja rahoituksesta.

ACEAn mukaan nykyinen EU-lainsäädäntö mahdollistaa jo muidenkin arviointiperusteiden kuin hankintahinnan huomioimisen, mutta niitä ei sovelleta riittävän johdonmukaisesti.

Järjestö katsoo, että hankintahinta ratkaisee edelleen liian monia kilpailutuksia, vaikka ajoneuvojen valmistukseen, suunnitteluun, tutkimukseen, innovaatioihin ja pitkäaikaisiin palveluihin liittyvät tekijät vaikuttavat hankintojen kokonaisarvoon.

ACEA ehdottaa, että julkisesti rahoitetuissa linja-autohankinnoissa olisi pakollista käyttää myös muita kuin hintaan perustuvia valintaperusteita.

Näihin voisivat kuulua esimerkiksi eurooppalainen arvonlisä, innovatiivisuus, toimitusvarmuus, kyberturvallisuus, huoltopalvelut, varaosien saatavuus, ohjelmistokehitys ja ajoneuvon koko elinkaaren aikaiset palvelut.

Järjestö toivoo Euroopan komissiolta yhtenäistä ohjeistusta, jotta perusteita sovellettaisiin samalla tavalla eri jäsenvaltioissa.

Eurooppalainen arvonlisä huomioitava koko tuotantoketjussa

ACEA vaatii muutoksia myös EU teollisuutta koskevaan Industrial Accelerator Act -sääntelyyn.

Järjestön mukaan eurooppalaisen tuotannon osuutta ei pitäisi arvioida pelkästään ajoneuvon lopullisen kokoonpanopaikan perusteella.

Laskennassa tulisi huomioida myös tutkimus ja tuotekehitys, suunnittelu, ohjelmistot, akkupakettien integrointi sekä muut Euroopassa toteutetut valmistustoiminnot.

ACEA ehdottaa lisäksi, että sääntelyn 11 artiklan 3 kohdan poikkeusmahdollisuus poistettaisiin. Sen perusteella jäsenvaltio voisi poiketa ehdotetuista EU valmistamista koskevista vaatimuksista tilanteissa, joissa hankintakustannusten ero ylittää 25 prosenttia.

Eurooppalaisten valmistajien suosimista julkisissa hankinnoissa ovat vaatineet myös Beulas, HESS, Solaris Bus & Coach ja VDL Bus Group.

Kansainvälinen joukkoliikenneliitto UITP on puolestaan suhtautunut myönteisesti eurooppalaisen tuotannon huomioimiseen, mutta korostanut asteittaista ja kohdennettua toteutusta. Sen mukaan päätöksissä on huomioitava myös tuotantokapasiteetti, hankintakustannukset, kilpailu ja joukkoliikenteen päästövähennystavoitteet.

VECTOsta yhtenäinen kulutusmittausmenetelmä

ACEA esittää myös ajoneuvojen energiankulutuksen arvioinnin yhdenmukaistamista.

Järjestön mukaan VECTO-menetelmästä tulisi tehdä linja-autohankintojen ensisijainen ja mahdollisesti pakollinen energiankulutuksen vertailumenetelmä.

Osa hankintayksiköistä edellyttää edelleen SORT-mittaustietoja, vaikka EU asetuksiin perustuva VECTO-järjestelmä on jo käytössä.

ACEAn mukaan yhtenäinen mittausmenetelmä parantaisi tarjousten vertailukelpoisuutta.

Valmistajat tarvitsevat ennakoitavampia tilauksia

Kannanotossa käsitellään myös linja-autojen toimitusaikoja ja tuotannon suunnittelua.

ACEAn mukaan eurooppalaiset valmistajat ovat joutuneet viime vuosina sopeutumaan koronapandemian, Ukrainan sodan aiheuttamien toimitusketjuongelmien, elektroniikkakomponenttien saatavuusvaikeuksien sekä uusien turvallisuusvaatimusten vaikutuksiin.

Lisäksi EU NextGenerationEU-rahoituksella toteutetut kalustohankinnat ovat keskittäneet toimituksia tietyille ajanjaksoille.

Valmistajat ovat vastanneet tilanteeseen lisäämällä tuotantokapasiteettia, muuttamalla tehtaiden tuotantolinjoja, monipuolistamalla toimittajaverkostoja ja kehittämällä henkilöstön osaamista.

Ongelmana on kuitenkin se, etteivät valmistajat voi sitoa tuotantokapasiteettia tai tilata pitkän toimitusajan komponentteja ennen kilpailutusten ratkeamista.

ACEA ehdottaa ratkaisuksi pidempiä aikoja kilpailutuksesta toimitukseen, sitoviin tilausmääriin perustuvia puitesopimuksia, hankintojen yhdistämistä sekä teknisten vaatimusten yhdenmukaistamista.

Lisäksi järjestö pitää tärkeänä pitkäjänteisiä ja ennakoitavia julkisia rahoitusohjelmia.

Kyberturvallisuus osaksi hankintakriteerejä

ACEA nostaa esiin myös verkottuneiden linja-autojen kyberturvallisuuden ja toimitusketjujen riskit.

Järjestö viittaa Norjan kehitykseen, jossa turvallisuuspoliittisen yhteistyön ulkopuolisista maista peräisin olevien linja-autojen osuus uusista rekisteröinneistä kasvoi vuoden 2018 nollasta prosentista 65 prosenttiin vuonna 2025.

Norjassa viranomaiset valmistelevat hankintaohjeistusta, jossa huomioidaan toimittajien monipuolisuus, turvallisuus ja toimitusketjujen häiriönsietokyky.

ACEA ehdottaa, että ajoneuvojen kyberturvallisuutta ja toimitusketjujen riskejä arvioitaisiin ensisijaisesti YK E-säännön nro 155 perusteella.

Järjestö haluaa myös, että EU asetuksen 2019/1242 viimeistään vuoden 2027 lopussa tehtävässä tarkastelussa huomioitaisiin digitaalisiin järjestelmiin ja kyberturvallisuuteen liittyvät riippuvuudet osana toimitusvarmuuden arviointia.

Eurooppalaisvalmistajien kilpailukykyä vahvistettava myös vientimarkkinoilla

ACEA kiinnittää huomiota eurooppalaisen linja-autoteollisuuden kilpailuasemaan myös EU ulkopuolella.

Järjestön mukaan eurooppalaiset valmistajat kohtaavat voimakasta kiinalaista kilpailua erityisesti Latinalaisen Amerikan, Afrikan ja Aasian sähköbussihankinnoissa.

ACEA ehdottaa, että EU Global Gateway -hankkeissa huomioitaisiin eurooppalainen tuotanto, toimitusvarmuus ja tekniset standardit.

Järjestön mukaan Global Gateway -aloitteessa oli vuoden 2025 loppuun mennessä saatu liikkeelle yli 306 miljardin euron investoinnit, kun vuosille 2021–2027 asetettu tavoite oli 300 miljardia euroa.

ACEA esittää myös kokonaisvaltaisia vientirahoitusratkaisuja, joihin sisältyisivät ajoneuvojen lisäksi latausinfrastruktuuri, huoltopalvelut ja rahoitus.

Seuraavat kaksi vuotta ratkaisevia

ACEA pitää seuraavaa 24 kuukautta ratkaisevana eurooppalaisen linja-autoteollisuuden tulevaisuuden kannalta.

Järjestön mukaan ennen vuotta 2030 tehtävät hankintapäätökset vaikuttavat pitkälle seuraavalle vuosikymmenelle siihen, mitkä valmistajat toimittavat Euroopan joukkoliikennekalustoa ja ketkä vastaavat ajoneuvojen huollosta, varaosista, ohjelmistoista ja teknisestä kehityksestä.

ACEA korostaa, että teollisuus- ja hankintasääntelyn muutokset olisi toteutettava ennen suurten kalustouudistusten seuraavaa kierrosta.

Järjestön mukaan eurooppalaiset linja-autovalmistajat eivät vaadi suojaa kilpailulta, vaan sitä, että julkisilla varoilla tehtävissä hankinnoissa huomioitaisiin hinnan lisäksi niiden Eurooppaan tuottama taloudellinen, teollinen ja strateginen arvo.