Vuoden 2030 CO2-kannanottoaikataulua on tarpeen säätää!
Eurooppalaiset kuorma-autovalmistajat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että edellytykset puhtaampien ajoneuvojen kehittämiselle ja käyttöönotolle ovat jääneet vuosia jälkeen aikarajoista, jotka on asetettu CO2-päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Valmistajat ovat kehottaneet säätämään aikarajoja, jotta voitaisiin varmistaa riittävä infrastruktuuri, teknologinen kehitys ja markkinoiden kypsyys tarvittavien muutosten toteuttamiseksi.
Euroopan seitsemän johtavan kuorma-auton ja bussivalmistajan toimitusjohtajat varoittivat IAA Transportation -tapahtumassa Hannoverissa, että Euroopan siirtyminen nollapäästöisiin raskaisiin ajoneuvoihin on edelleen hidastunut huolestuttavan suuren viivytyksen vuoksi niissä olosuhteissa, joita tarvitaan markkinaosuuden edistämiseksi.
He kehottivat eurooppalaisia ja kansallisia päättäjiä kiireellisesti paikkaamaan tämän aukon ja säätämään vuoden 2030 CO2-sääntelyn aikarajaa.
Tällä hetkellä vain 2,4 % uusista raskaista kuorma-autorekisteröinneistä Euroopassa on nollapäästöisiä.
Suurilla kuorma-automarkkinoilla, kuten Puolassa, Espanjassa ja Italiassa, osuus on edelleen alle 1 %. Jopa Saksassa ja Ranskassa, Euroopan kahdessa suurimmassa kuorma-automarkkinassa, se on vain 4,3 % ja 2,4 %.
Kun 2030 CO2-tavoitteiden voimaantuloon on jäljellä vain 45 kuukautta, ero nykyisen markkinaosuuden ja siirtymän nopeuden välillä vuoteen 2030 on edelleen merkittävä. Tämän aukon sulkeminen edellyttää, että nollapäästöisten kuorma-autojen on oltava taloudellisesti järkeviä kuljetusoperaattoreille, ja tämä riippuu lataus- ja sähköverkko-olosuhteista, energiahinnasta, CO2-pohjaisista tietulleista sekä johdonmukaisesta ja tukevasta poliittisesta kehyksestä.
Suurin osa olosuhteista, jotka määrittävät, voivatko operaattorit siirtyä nollapäästöisiin ajoneuvoihin, on luotava muiden tahojen kuin valmistajien toimesta.
Valmistajien olisi vähennettävä uusien ajoneuvojen CO2-päästöjä: -43 % vuoteen 2030 mennessä, -64 % vuoteen 2035 mennessä ja -90 % vuoteen 2040 mennessä. Mikäli valmistajat eivät onnistu tässä, he kohtaavat 4 250 euron sakkoja jokaisesta g/CO2 per ajoneuvo. Jos 2030 tavoite jää saavutettavaksi vain kolme prosenttiyksikköä, sillä on arvioitu johtavan noin 2,2 miljardin euron sakkoihin.
Aiemmin tänä vuonna komissio esitteli kohdennetun muutoksen CO2-sääntelyyn, joka tarjoaa lisäjoustoa päästöoikeuksien laskentaan vuosina 2025–2029 ilman, että se muuttaa sitovia CO2-vähennystavoitteita tai vaatimustenmukaisuussakkoja. Muutos oli tarpeellinen ja suhteellinen korjaus, joka heijastaa kriittisten mahdollistavien olosuhteiden hidasta kehitystä. Se on riskejä tasoittava mekanismi, jossa on selkeästi määritellyt rajat (esim. se koskee vain päästöoikeuksien generointia vuonna 2025–2029; se ei myönnä oikeuksia automaattisesti; valmistajien on vähennettävä todellisia kaluston päästöjään asianmukaisia vertailuarvojen alapuolelle; vaatimustenmukaisuussakot pysyvät muuttumattomina).
Rakenteellinen toimitusaukko on edelleen ratkaisematta. Valmistajat voivat kehittää ja markkinoida nollapäästöisiä ajoneuvoja, mutta he eivät voi itsenäisesti toimittaa lataus- ja tankkausinfrastruktuuria, sähköverkko-yhteyksiä, kilpailukykyisiä energiahintoja tai elinkelpoisia toimintaehtoja (TCO) kuljetusyrityksille.
Seuraavat mahdollistavat olosuhteet on parannettava merkittävästi:
Lataus- ja vety-tankkausinfrastruktuurin käyttöönottamisen nopeuttaminen raskaalle liikenteelle. Euroopassa on tänään käytössä alle 2 000 kuorma-autoille soveltuvaa julkista latauslaitetta, kun taas vähintään 700 lisäkuorma-auton latauspistettä on tarpeen joka kuukausi. Alle tusina vetyä tankkaavaa asemaa on toiminnassa, ja jopa nämä kohtaavat merkittäviä toimintarajoituksia.
Sähköverkko-yhteyksien nopeuttaminen varastolle ja julkiselle latausinfrastruktuurille. Uusien latauspaikkojen liittäminen sähköverkkoon voi kestää useita vuosia, mikä viivästyttää käyttöönottoa, vaikka operaattorit ja infrastruktuuritoimittajat ovat valmiita investoimaan.
Johdonmukaisen poliittisen kehikon laatiminen, joka tukee nollapäästöisten kuorma-autojen liiketoimintamallia kaikissa jäsenvaltioissa. CO2-pohjainen tiemaksu on käytössä vain neljässä jäsenvaltiossa, kun taas tarvittavia muutoksia paino- ja mitoitussääntöihin, jotka tarvitaan nollapäästöisten kuorma-autojen kuormitusetujen käsittelemiseksi, ei ole vieläkään hyväksytty.
Varmistetaan, että energian ja hiilidioksidin hinnoittelupolitiikat tukevat siirtymistä. ETS2:n käyttöönottoa on viivytetty vuoteen 2028, kun taas energian kustannukset ovat kriittinen tekijä siinä, voivatko nollapäästöiset kuorma-autot toimia kilpailukykyisesti. ETS2:sta ja tiemaksuista kertyvät tulot tulisi uudelleensijoittaa infrastruktuurin ja ajoneuvojen käyttöönoton tukemiseen.
