Suomi on vahvasti riippuvainen meriliikenteestä, sillä yli 90 % viennistä ja tuonnista kulkee Itämeren kautta. Kriittinen merikuljetusketju on kuitenkin yhä useammin geopoliittisten uhkien, kuten varjolaivaston, GNSS-häirinnän ja hybridivaikuttamisen, kohteena.

Merenkulkujohtaja Sanna Sonnisen mukaan Suomenlahden meriliikenteessä on viime vuosina nähty uusia ilmiöitä, jotka rikkovat kansainvälisiä sääntöjä tai liikkuvat sääntelyn harmaalla alueella. GNSS-häirintä uhkaa erityisesti Suomenlahdella, jossa vilkas liikenne, matalat väylät ja jääolosuhteet tekevät navigoinnista poikkeuksellisen haastavaa.

Huolta lisää niin sanottu varjolaivasto – tunnuksettomat alukset, joilla ei ole selkeää lippuvaltiota tai vastuuvakuutuksia. Tällaiset alukset vaikeuttavat viranomaisten toimintaa onnettomuuksien sattuessa. Keskimääräinen aika, jossa varjolaiva vaihtaa lippua, on laskenut 85 päivästä 45:een, mikä hankaloittaa omistussuhteiden jäljittämistä.

Viranomaisten yhteistyö on Suomessa tiivistä. Traficom, Väylävirasto, Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat, Poliisi ja Tulli toimivat yhteen meriturvallisuuden takaamiseksi. Esimerkki tästä oli joulun aikaan sattunut Eagle S -tapaus, jossa viranomaisten yhteispeli ratkaisi tilanteen nopeasti.

Suomi ja Viro ovat myös tiivistäneet yhteistyötä: kesällä annettu yhteinen merivaroitus GNSS-häiriöistä kattaa molempien maiden aluevedet ja talousvyöhykkeet. Digitaaliset merikartat mahdollistavat suoran häiriövaroituksen alusten komentosilloille.

Merenkulun turvallisuustyö jatkuu kansainvälisillä foorumeilla, joissa Suomen asiantuntijat vaikuttavat aktiivisesti muun muassa EU:ssa ja IMO:ssa. Muuttuva toimintaympäristö edellyttää jatkuvaa varautumista – turvallisuus merellä on edelleen ensisijaisen tärkeää niin ihmisten, ympäristön kuin omaisuuden kannalta.