Suomesta haetaan yli 73 miljoonaa euroa EU-rahaa liikennehankkeille

Suomen valtio ja muut toimijat hakevat Verkkojen Eurooppa -ohjelman (Connecting Europe Facility, CEF) liikenneohjelmasta rahoitustukea yhteensä noin 73,36 miljoonaa euroa 11 liikennehankkeelle. Lisäksi EU-rahoitusta haetaan uuden jäänmurtajan hankintaan. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi hakemuksia 19.12.2024.

EU:lla on tarjolla 960 miljoonaa euroa sellaista tukirahoitusta, jota Suomi voi hakea. Rahoitusta on haettavissa muun muassa liikenteen tietoteknisiin järjestelmiin eli älykkään ja yhteentoimivan liikkuvuuden hankkeille. Rahoituksen myöntää Euroopan komissio, joka pyrkii edistämään älykkäitä liikennejärjestelmiä sääntelevän ITS-direktiivin (Intelligent Transport Service) toimeenpanoa.

- Haemme Suomen edun mukaisesti EU-tukea täysimääräisesti. Hankkeilla edistetään turvallista, toimivaa ja kestävää liikennettä kaikissa tilanteissa koko Suomessa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Rahoituksen tavoitteena on edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T, Trans-European Transport Network) investointeja. Euroopan laajuinen TEN-T yhdistää rautatiet, sisävesireitit, tiet, meri- ja lentoyhteydet yhdeksi liikenneverkoksi. Euroopan komissio edellyttää kansallista rahoitusta 50–70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.

Valtio hakee rahoitusta jäänmurtajan hankintaan ja Pohjois-Suomen yhteyksiin

Valtio hakee neljälle hankkeelle yhteensä noin 22,81 miljoonaa euroa rahoitusta.

Hankkeet:

1. Valtatien 21 parantaminen välillä Palojoensuu-Kilpisjärvi

Väylävirasto ja Lapin ELY-keskus hakevat rahoitusta 11,90 miljoonaa euroa valtatien 21 liikenneinfran resilienssin parantamiseen. Tavoitteena on kohentaa liikenneturvallisuutta ja harvaan asutun alueen saavutettavuutta sekä tukea huoltovarmuutta ja sotilaallista liikkuvuutta Pohjois-Suomessa. Hanke sisältää sekä suunnittelua että rakentamista. Hankkeessa esimerkiksi levennetään tai tarvittaessa rakennetaan uudelleen yli 30 kilometriä tietä, vahvistetaan kohtia ikiroudan sulamisvaurioiden välttämiseksi, uusitaan kolme siltaa ja parannetaan valaistusta.

2. Rautatieliikenteen digitaalisen kapasiteetinhallinnan toteutus 2025–2029

Väylävirasto ja RailNet Europe hakevat Suomen osalta rahoitusta 2,05 miljoonaa euroa. Rahoitusta haetaan yhdessä kymmenen EU-jäsenmaan kanssa. Hankkeessa kehitetään rautatieliikenteen kapasiteetin ja ratatöiden suunnitteluprosessia. Tavoitteena on tehdä ratakapasiteetin hallinnasta ja jakamisesta suunnitelmallisempaa ja tehokkaampaa, jotta niukka ratakapasiteetti saataisiin paremmin käyttöön.

3. Eurooppalainen älyliikenteen palvelut -hanke

Väylävirasto ja Fintraffic hakevat rahoitusta 8,84 miljoonaa euroa. Rahoitusta haetaan yhdessä 12:a EU-jäsenmaan toimijoiden kanssa. Hankkeessa pyritään parantamaan liikenteenohjausjärjestelmiä ja tieliikennekeskusten toimintaa. Hankkeessa esimerkiksi uusitaan Vuosaaren tietunnelin liikenteenohjausjärjestelmä.

4. Merenkulun älyväyläpalvelut

Fintraffic Meriliikenteenohjaus Oy, Ilmatieteen laitos ja suomalaiset yksityiset toimijat hakevat rahoitusta 36 290 euroa. Rahoitusta haetaan yhdessä ruotsalaisten ja espanjalaisten toimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on kehittää alusliikennepalveluita ja niihin liittyviä tietojärjestelmiä ja muita palveluita.

5. Uuden jäänmurtajan hankinta

Väylävirasto hakee rahoitusta uudelle Itämeren B-luokan jäänmurtajalle, jonka on tarkoitus korvata vanhenevaa jäänmurtokalustoa. Uuden murtajan rakentaminen alkaisi arviolta alkuvuodesta 2026 ja se valmistuisi vuonna 2028. Aluksen konseptikehitys toteutettaisiin aiemmin CEF-tukea saaneen WINMOS III -hankkeen esikonseptisuunnittelun mukaisesti. Jäänmurtajahankinnan rahoitukseen liittyviä tietoja ei julkisteta julkisuuslain 621/1999 liikesalaisuuksia koskevan 24 pykälän kohtien 17 ja 20 mukaan.

Yksityiset toimijat hakevat rahoitusta satamille ja älyliikenteen palveluille

Suomessa toimivat yhtiöt hakevat CEF-tukea yhteensä noin 50,56 miljoonaa euroa seitsemälle hankkeelle.

Hankkeet:

1. Helsingin ja Lyypekin satamien välisen meriliikenneyhteyden kehittäminen

Helsingin Satama Oy hakee rahoitusta 15,18 miljoonaa euroa.

2. Hangon ja Rostockin välisen meriyhteiden kehittäminen

Hangon Satama Oy hakee rahoitusta 8,75 miljoonaa euroa.

3. Satamainfran kehittäminen ja resilienssin parantaminen Turun satamassa

Turun Satama Oy hakee rahoitusta 4,92 miljoonaa euroa.

4. Etälennonjohtokonseptin käyttöönotto Suomessa ja Ruotsissa

Finavia Oyj ja Fintraffic Lennonvarmistus Oy hakevat rahoitusta 11,44 miljoonaa euroa.

5. Merenkulun päästövähennykset operatiivisen keinoin