Talvirenkaiden keliperusteinen käyttövelvollisuus päättyi maaliskuun lopussa. Huhtikuun alusta alkaen nastarenkaita on saanut käyttää talvisten ajokelien perusteella. Pääsiäiseen sidotusta nastarenkaiden käyttöajasta luovuttiin tieliikennelain uudistuksen yhteydessä.

11.4 käynnistyvä Renkaat kelin mukaan -kampanja kehottaa välttämään nastarenkaiden tarpeetonta käyttöä ja vaihtamaan kesärenkaisiin, kun se on kelien puolesta turvallista. Kampanjan allekirjoittajina toimivat Fintraffic, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, liikenne- ja viestintäministeriö, SYKE ja ympäristöministeriö.

Nastarenkaiden käyttöä on rajoitettu niiden haittavaikutusten vähentämiseksi. Nastattomien talvirenkaiden eli kitkarenkaiden käyttöä ei ole rajoitettu, joten ne tuovat tarvittavaa joustoa renkaanvaihdon ajoitukseen ja parantavat näin rengaspalvelujen saatavuutta kevät- ja syyssesongeissa.

Monilla on tapana lykätä renkaanvaihtoa varmuuden vuoksi pitkälle kevääseen. ”Tämä on ymmärrettävää, sillä huhtikuussa nopeatkin sää- ja kelivaihtelut ovat mahdollisia. Esimerkiksi viime keväänä kelivaroituksia annettiin vielä huhtikuun lopussa Etelä-Suomea myöten. Toisaalta pitäisi ajatella myös nastarenkaiden tarpeettomasta käytöstä aiheutuvia haittoja”, Fintrafficin yksikön päällikkö Mika Jaatinen pohtii.

Pidempää matkantekoa kannattaa suunnitella etukäteen seuraamalla keli- ja liikennetilannetta. Ajokelit, tieliikenteen häiriöt ja vaikkapa liikennemäärät voit katsoa kätevästi Fintrafficin Liikennetilanne-palvelusta.

Katupöly on pääasiassa hienoksi jauhautunutta asfalttia ja hiekoitussepeliä. Liikennevirta ja tuuli nostavat keväisin talven aikana kertyneen pölyn ilmaan kuivilta kaduilta. Tutkimusten mukaan kitkarenkaat tuottavat huomattavasti vähemmän katupölyä kuin nastarenkaat.

Nastarenkaiden käytön vaikutusta katupölypäästöihin arvioitiin viime vuonna päättyneessä KALPA3-tutkimushankkeessa. ”Mallinnuksemme mukaan esimerkiksi Helsingin Mäkelänkadulla hengitettävien hiukkasten (PM10) kokonaispitoisuus vähenisi kevätkaudella noin viidenneksellä, jos nastarenkaita olisi talviliikenteessä vain 30 prosenttia nykyisen 75–80 prosentin sijaan”, tutkija Sami Kulovuori Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Katupölykausi alkoi pääkaupunkiseudulla jo maaliskuun puolivälissä, jolloin pölypitoisuudet olivat ajoittain yli kymmenkertaisia normaaliin verrattuna. ”Tilanne helpottuu sitä mukaa kun katuja ja jalkakäytäviä saadaan puhdistettua. Katupöly aiheuttaa ärsytysoireita kuten nuhaa, yskää sekä silmien ja kurkun kutinaa. Lisäksi se pahentaa usein sydän- ja hengityssairaiden oireita”, ilmansuojeluasiantuntija Nelli Kaski HSY:stä selvittää.