Päihtyneet kuskit, puhelimet, hirvet ja peurat sekä sähköpotkulaudat ovat suomalaisten yleisimpiä pelkoja liikenteessä, selviää LähiTapiolan teettämästä kyselystä. Vappuna on olennaista tiedostaa, että alkoholi lisää riskejä liikenteessä myös silloin, kun promillemäärät jäävät alle rattijuopumuksen rajan, sanoo LähiTapiolan johtaja Tapani Alaviiri.

Jopa 66 prosenttia suomalaisista pelkää liikenteessä päihtyneitä kuskeja, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä. Yleisintä pelko on nuorimmilla vastaajilla: alle 25-vuotiaista vastaajista 77 prosenttia pelkää päihtyneitä kuskeja. Pelko on myös autoilijoita yleisempää niillä, joilla ei ole autoa käytettävissään. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian*.

Suomalaisten pelko on aiheellinen, sanoo LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta ja autopalveluista vastaava johtaja Tapani Alaviiri. Onnettomuustietoinstituutin (OTI) mukaan päihtyneet kuljettajat aiheuttavat yli kolmasosan kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista.

– Päihtyneenä ihminen kuvittelee olevansa vielä parempi kuski kuin selvin päin. Myös kyydissä istuvilla on velvollisuus puuttua tilanteeseen, jos kuljettaja ei ole ajokunnossa. Silloinkin, kun kuski vakuuttelee pystyvänsä ajamaan, matka on hyvin lyhyt tai tuntuu kiusalliselta olla se, joka asiasta huomauttaa, Alaviiri sanoo.

Kyselyn mukaan myös sähköpotkulaudat pelottavat monia: jopa puolet suomalaisista pelkää niitä liikenteessä. Moni ajaa sähköpotkulaudalla humalassa, ja myös loukkaantuneista merkittävä osa on humalassa. Hallitus on esittänyt sähköpotkulaudoille 0,5 promillen rajaa.

– Promilleraja vähentää merkittävästi myös kanssaliikkujille sattuvien vahinkojen riskiä ja hälventänee suomalaisten pelkoja. Kenenkään ei tarvitse kuitenkaan odottaa sen voimaantuloa ollakseen ajamatta kännissä sähköpotkulaudalla.

Vapun ja muiden juhlapyhien aikaan on hyvä tiedostaa, että alkoholia voi olla veressä silloinkin, kun siltä ei enää tunnu, Alaviiri korostaa. Veren alkoholipitoisuus vähenee juomisen lopetuksen jälkeen noin 0,10–0,25 promillea tunnissa, mutta käytännössä alkoholin palamisnopeus vaihtelee eri ihmisillä tuntuvasti. Kaikki vappujuomat eivät välttämättä ole haihtuneet juhlaa seuraavana aamuna, Alaviiri sanoo.

– Alkoholi ja krapula heikentävät ajokykyä ja lisäävät riskejä liikenteessä myös silloin, kun promillemäärät jäävät alle rattijuopumuksen rajan. Jos lähtee autolla tai millä vain kulkupelillä liikkeelle, kannattaa kilistellä vain alkoholittomilla juomilla.

Nuori hirvi voi tulla vastaan jopa Helsingin keskustassa

Päihtyneiden kuskien lisäksi yksi suomalaisten yleisimmistä peloista liikenteessä ovat eläimet, kuten hirvet ja peurat, joita pelkää 53 prosenttia vastaajista.

LähiTapiola korvasi viime vuonna noin 5 000 hirvieläimeen törmäämisestä aiheutunutta vahinkoa. Määrä on kasvanut vuodesta 2020 tasaisesti lähes kymmenen prosentin vuosivauhtia.

Aihe on keväällä jälleen ajankohtainen, kun hirviemot vieroittavat edellisen vuoden poikaset omille teilleen. Itsenäistä elämää opettelevat nuoret hirvet voivat olla arvaamattomia teiden lähettyvillä.

– Itsenäistyminen ei ole helppoa hirvellekään. Nuoret hirvet voivat olla kirjaimellisesti hukassa ja eksyä jopa Helsingin keskustaan asti. Lisäksi peurakanta on kasvanut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Autoilijoiden ja muiden liikenteenkäyttäjien kannattaa hidastaa vauhtia etenkin aamu- ja iltahämärässä ja hirvivaroitusalueella, jotta yllättävissäkin kohtaamisissa ehtii reagoida ja väistää ajoissa, Alaviiri sanoo.

Päihtyneiden kuskien, hirvien ja peurojen sekä sähköpotkulautojen lisäksi yli kolmasosa suomalaisista pelkää liikenteessä puhelimia, jotka vievät kuskien tai jalankulkijoiden huomion, ylinopeutta ajavia kuskeja sekä jalankulkijoita, jotka eivät käytä heijastinta tai keskity liikenteeseen.