Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic -konsernin liikevaihto vuonna 2020 oli 182,4 (221,9) miljoonaa euroa. Liikevaihto koostuu lähes kokonaan Väylävirastolle toimitettavista tie-, meri- ja raideliikenteen ohjauspalveluista sekä lentoliikenteeseen liittyvistä lennonvarmistuspalveluista, joita tuotetaan lentoyhtiöille ja Finavialle.

Liiketappio oli -8,0 (21,3) miljoonaa euroa.  Liikevoittoprosentti oli -4,4 (9,6) %.

Liiketulos oli tappiollinen johtuen koronapandemian aiheuttamista matkustusrajoituksista ja lentojen määrän ennennäkemättömän romahtamisen vaikutuksista lennonvarmistuspalveluiden kysyntään. Tie-, meri-, ja raideliikenteenohjauksen palvelukysyntä pysyi lähellä edellisvuoden tasoa, ja kannattavuus oli yhtiön tavoitteeksi asetetulla maltillisella tasolla. Yhtiö sopeutti ja tehosti toimintaansa merkittävästi vuoden 2020 aikana ja pystyi tuottamaan enemmän palveluita alhaisemmin kustannuksin edelliseen vuoteen verrattuna.

- Tuotimme liikenteenohjauspalvelut viime vuonna häiriöttömästi ja edellisvuotta tehokkaammin. Palvelutuotantomme kustannukset alenivat merkittävästi toimintatapojemme uudistamisen ja tehostamisen ansiosta, vaikka tie-, meri- ja raideliikenteenohjauksessa palvelutuotannon määrä ja laatu samalla kasvoivat. Olemme määrätietoisesti jatkaneet liikenteenohjauksen palvelutuotannon kehittämistä, jotta voimme entisestään parantaa palveluidemme turvallisuustasoa, varautumiskykyä ja laatua. Vuonna 2020 tuloksemme jäi koronapandemian vaikutusten vuoksi tappiolliseksi johtuen lennonvarmistuspalveluiden tappiollisuudesta. Vaikka lennonvarmistuksen toimintaa sopeutettiin voimakkaasti, toimenpiteet eivät riittäneet kattamaan tulojen menetyksiä. Meri- tie- ja raideliikenteen osalta kannattavuus oli suunnitellulla tasolla poikkeuksellisen kannattavan edellisen vuoden jälkeen, kertoo Liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin toimitusjohtaja Pertti Korhonen.

- Jatkoimme strategiamme toimeenpanoa. Päivittäisen turvallisen liikenteenohjauksen lisäksi tavoitteenamme on edesauttaa toimivien matkaketjujen toteuttamista sekä logististen ketjujen sujuvuutta ja kilpailukykyä. Tämä edellyttää liikennejärjestelmän digitalisaatioasteen nostamista niin, että liikennetietoa voidaan hyödyntää ristiin eri liikennemuotojen, väylien, kulkuneuvojen, palvelutuottajien ja loppuasiakkaiden välillä. Yksi keskeisiä tavoitteitamme on yhdessä alan toimijoiden kanssa rakentaa vähitellen koko liikennejärjestelmästä reaaliaikainen digitaalinen tilannekuva – digitaalinen kaksonen. Jotta liikennetieto olisi laajasti ja ehyesti alan toimijoiden käytössä, olemme kutsuneet liikennealan toimijat mukaan suunnittelemaan liikenteen ekosysteemin kokonaisuutta sekä määrittämään sen yhteisiä tavoitteita, arkkitehtuuria ja toimintatapoja. Jaamme osaltamme reaaliaikaista liikennetietoa ja tilannekuvaa kansalaisten, yritysten ja koko yhteiskunnan tarpeisiin mahdollistaen näin entistä turvallisempaa, kestävämpää ja vähäpäästöisempää liikennettä. Vuonna 2020 tuottamamme avoimen liikennedatan kysyntä kasvoi selvästi. Rakentamalla Suomeen maailman edistyksellisintä liikennejärjestelmää tuemme suomalaisten liikennetoimijoiden kilpailukykyä ja mahdollisuuksia menestyä myös kansainvälisessä kilpailussa, Korhonen toteaa.