Keskustelu jätehuollon tulevaisuudesta käy kuumana. Seitsemän kuntien omistamaa jäteyhtiötä toteaa kantelussaan Euroopan komissiolle (HäSa 7.7.), että hankintalain muutosesitys rikkoo EU:n hankintadirektiiviä ja EU:n perusperiaatteita sekä vaarantaa kuntien mahdollisuudet järjestää jätehuoltoa.

Väite on vakava, mutta samalla yksipuolinen.

Yksityisiä ympäristöalan yrityksiä edustavana järjestönä haluamme tuoda esiin näkökulman, joka on jäänyt liian vähälle huomiolle: kilpailu ei ole uhka, vaan tae paremmasta jätehuollosta.

Kunnalliset yhtiöt toimivat usein verovaroin tuetussa asemassa.

Kilpailutettu palvelu pakottaa kaikki toimijat – niin yksityiset kuin kunnalliset – kehittämään laatua, tehostamaan toimintaa ja vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Se tuo kustannussäästöjä, innovaatioita ja parempaa ympäristönsuojelua.

Kunnalliset yhtiöt toimivat usein verovaroin tuetussa asemassa ja hyödyntävät yksinoikeuksia, joita laki on niille antanut. Samalla ne kuitenkin kilpailevat markkinoilla yksityisten yritysten kanssa. Tämä asettaa toimijat eriarvoiseen asemaan ja vääristää kilpailua.

Suomi tarvitsee jätehuoltoon reilut pelisäännöt. Se tarkoittaa kilpailuneutraliteetin turvaamista, läpinäkyvyyttä ja hankintalainsäädännön muuttamista hallitusohjelman mukaisesti.

Julkisen ja yksityisen sektorin välinen vastakkainasettelu ei vie eteenpäin – sen sijaan tarvitaan avointa yhteistyötä, jossa parhaita ratkaisuja ei valita omistuspohjan vaan laadun ja vaikuttavuuden perusteella. Jätehuollon kokonaisuudessa yksityisillä yrityksillä on aivan keskeinen rooli toimia kuntien kumppaneina.

Jätehuollon tulevaisuus rakennetaan avoimuudella, yhteistyöllä ja kilpailukyvyllä – ei yksinoikeuksilla.