Hallitus julkisti eilen puoliväliriihensä toimenpiteet. Autoala pitää hallituksen päätöstä merkittävästä tuloveron alennuksesta kannatettavana. Yhdessä korkojen laskun kanssa se vahvistaa kansalaisten ostovoimaa ja siten edistää yksityisen kulutuskysynnän elpymistä.
Myös hallituksen panostukset perusväylänpitoon ja investointihankkeisiin ovat perusteltuja.
Romutuspalkkio jäi piippuun – autoala pettyi.
Autoala on talven ja kevään aikana pitänyt esillä ajatusta autokantaa uudistavasta romutuspalkkiosta. Se on toteutettu aiemmin vuosina 2015, 2018 ja 2020-2021.
Romutuspalkkio olisi niin sanottu matalan oksan hedelmä, joka hallituksen kannattaisi poimia. Romutuspalkkio myös maksaa omat kulunsa eli se kasvattaa valtion auto- ja arvonlisäverotuottoa enemmän, kuin mitä hankkeen budjettitarve on. Tämän päälle tulevat liikenneturvallisuushyödyt, jotka voidaan myös laskea miljoonissa euroissa.
Suomi on vaipumassa Itä-Euroopan maiden kastiin
Autokantamme vanheni viime vuonna enemmän kuin kertaakaan aiemmin 1990-luvun laman jälkeen. Uusien autojen myyntimäärä on jo kuudetta vuotta peräkkäin ennätyksellisen alhainen. On mentävä aina 1960-luvulle asti, että uusia autoja on vuosikymmenen aikana rekisteröity keskimäärin yhtä vähän tai vähemmän kuin 2020-luvulla tähän mennessä. Romutuspalkkio olisi tehokas keino myös autokaupan kysynnän elvyttämiseen. Suomi tarvitsee talouteensa positiivisia signaaleja. Romutuspalkkio voi tästä näkökulmasta olla numeroitaan suurempi talouskasvun käynnistäjä.
Autokannan hidas uudistuminen ei ole ongelmallista vain ilmasto- ja päästökehityksen kannalta, vaan se on haitallista myös liikenneturvallisuuskehityksen näkökulmasta. Viime vuonna tehtiin jälleen uusi kaikkien aikojen ennätys autokannan keski-iässä (13,6 vuotta).
Tuhatta asukasta kohden uusia autoja Suomessa myydään enää vain noin puolet siitä, mitä muissa Länsi-Euroopan maissa. Jopa Virossa rekisteröitiin suhteellisesti Suomea enemmän uusia autoja viime vuonna.
Romutuspalkkio lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta
Aiempien romutuspalkkioiden seurantatutkimusten perusteella tiedetään, että romutuspalkkiolla uuden auton hankkineet useammin naisia, keski-iältään nuorempia ja tulotasoltaan pienituloisempia kuin uuden autojen ostajat normaalisti. Noin 60 prosenttia romutuspalkkion hyödyntäneistä ilmoitti, ettei olisi ilman romutuspalkkiota ostanut uutta autoa. Romutuspalkkio siis lisää myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja vähentää liikenneköyhyyttä erityisesti haja-asutusalueilla, jossa ajetaan vanhemmilla autoilla ja auto on monelle välttämättömyys.
Autoalan ehdotus romutuspalkkioksi on, että viedessään vanhan auton kierrätykseen, kuluttaja saisi uuden ladattavan auton ostoon 2 500 euron hankintakannustimen. Alle 140 g/km päästävän polttomoottoriauton hankintaa vauhditettaisiin puolestaan 1 500 euron kannustimella. Näillä ehdoin romutuspalkkiolla hankitun auton keskipäästöksi tulisi noin 85 g/km, kun autokantamme keskipäästö on 182 g/km.
Autoala toivoo, että hallitus valmistelisi lain romutuspalkkiosta vielä tämän vuoden aikana. Sen positiiviset vaikutukset ovat kiistattomat. Suomalaiset tarvitsevat ja ansaitsevan uudempia, turvallisempia ja vähäpäästöisempiä autoja.
