Scania V8 – Uusi kuningas!

Koko EU:n alueella tulee vuoden 2017 alusta käyttöön kaikkia maantieliikenteen kuljetusyrityksiä koskeva riskiluokitusjärjestelmä, jonka perusteella yrityksen hyvämaineisuudesta voi varmistua. Trafin mukaan yhteneväinen riskiluokitus tuo tasapuolisuutta eurooppalaisten kuljetusyrittäjien arkeen ja varmistaa sen, ettei liikenneluvan yhdessä maassa menettänyt yritys voi kiertää säädöksiä hakemalla lupaa toisesta maasta.

Trafin kehityspäällikkö Mikko Västilä: ”Riskiluokituksen käyttöönotto vastaa osaltaan myös sektorin harmaan talouden torjuntaan ja siihen, etteivät ns. postilaatikkoyritykset saa jalansijaa kuljetusmarkkinoilla.”

”Asia eli se, että kuljetusyritysten täytyy olla hyvämaineisia liikenneluvan saadakseen, ei ole muuttunut mihinkään”, painottaa Västilä: ”Jatkossa asiaa tullaan kuitenkin tarkastelemaan tarkemmin ja uuden riskiluokituksen avulla varmistamme, että liikenneluvan ehdot täyttyvät myös luvan voimassaolon aikana. ”

”Kuljetusyritykset voivat käyttää apunaan mm. Trafin luomaa vastuullisuusmallia, jonka perusteita noudattamalla liikenneluvan hyvämaineisuudesta on mahdollista pitää kiinni”, vinkkaa Västilä.

Riskiluokitusjärjestelmä koskee kaikkia EU-alueella toimivia kuljetusyrityksiä. Jokainen jäsenmaa pitää yllä omaa kansallista riskiluokitusrekisteriään, johon tiedot kaikkialla EU-alueella tehdyistä rikkeistä tallennetaan. Tietojen perusteella kuljetusyrityksille annetaan kalenterivuosittain riskiluokitus, joka perustuu kuljetusyrityksen tekemiin, kuljetustoiminnan kannalta olennaisiin rikkomuksiin, kuten esim. ajo- ja lepoaikasäännösrikkeisiin tai ajopiirturin manipulointiin. Trafi tulee toimimaan järjestelmän kansallisena yhteyspisteenä Suomessa.

Myös EU:n ulkopuolisten kuljetusyritysten sääntelyyn on suunnitteilla muutoksia. 47 jäsenvaltion sopimassa ns. CEMT-lupajärjestelmässä myönnettävien kuljetuslupien myöntämisen edellytykset muuttuvat. Lisäksi suunnitteilla on sähköisen lupajärjestelmän käyttöönotto eCEMT, jossa mm. kuljetusten valvonta reaaliaikaistuu ja helpottuu ilman, että hallinnollinen taakka lisääntyy. ”Tarkoituksena on, että kaikesta maanteillämme tapahtuvasta henkilö- ja tavarakuljetusliikenteen laadusta voidaan olla varmoja. Uudet käytänteet edistävät myös osaltaan alan kehittymistä”, painottaa Västilä.