Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitea käsittelee tänä vuonna entistä laajemmin merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Komitean kokous järjestetään Lontoossa 13.-17.5.2019.

IMO (International Maritime Organization) hyväksyi keväällä 2018 alustavan kasvihuonekaasustrategian. Tavoitteena on vähentää maailman merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 50 prosenttia vuoden 2008 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Kokouksessa IMO:n jäsenmaiden edustajat neuvottelevat konkreettisista keinoista vähentää päästöjä jo ennen vuotta 2023, jolloin tavoitteiden toteutumista arvioidaan.

Meriympäristön suojelukomitean (Marine Environment Protection Committee, MEPC) kokouksessa keskustellaan muun muassa alusten nopeuden rajoittamisesta, mitä pidetään yhtenä tehokkaimmista keinoista vähentää kansainvälisen merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä nopeasti. Suomi kannattaa alusten nopeuden optimointia, mutta suhtautuu varauksella pakollisiin nopeusrajoituksiin etenkin lähimeriliikenteessä Itämerellä. Suomi pyrkii yhdessä muiden maiden kanssa löytämään tehokkaita ratkaisuja, joissa otetaan huomioon talvimerenkulku ja muut alueelliset erityisolosuhteet.

Uudet teknologiat ja energiatehokkuus avainasemassa

Suomi nostaa kokouksessa esille erityisesti uudet ympäristöystävälliset teknologiat sekä merenkulun digitalisaation ja automaation, joiden avulla voidaan vähentää päästöjä. Suomi kannattaa vaihtoehtoisten käyttövoimien, kuten tuulivoimaa hyödyntävien roottoripurjeiden, akkuteknologian ja biopolttoaineiden, käyttöönottoa mahdollisimman pian.

Uusien alusten energiatehokkuuden sääntely ja nykyisten alusten energiatehokkuuden parantaminen ovat keskeisiä keinoja vähentää merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä. Suomi kannattaa jo sovittujen energiatehokkuusvaatimusten aikaistamista vuodesta 2025 vuoteen 2022 suurten kaasutankkereiden, konttilaivojen ja kappaletavara-alusten osalta.

Musta hiili haltuun

Suomi pitää kokouksessa esillä myös mustan hiilen päästöjä. Laivojen mustan hiilen päästöjä ei ole rajoitettu, vaikka sillä on merkittävä vaikutus ilmaston lämpenemiseen etenkin herkillä arktisilla alueilla. Suomi on tehnyt kokoukseen esityksen siitä, miten keskusteluja mustan hiilen päästöjen rajoittamisesta jatketaan. Suomi kannattaa mustan hiilen päästöjen laskennan sisällyttämistä IMO:n neljänteen kasvihuonekaasututkimukseen.

Maailman merenkulun päästöjen vähentämisestä päätetään IMO:n meriympäristön suojelukomiteassa. Merenkulun osuus on noin 2,5 prosenttia maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä, mutta ilman päästövähennystoimia sektorin päästöjen arvioidaan kasvavan 50-250 prosentilla tulevina vuosikymmeninä. Maailmankaupan kasvaessa myös merikuljetusten määrä lisääntyy huomattavasti.

Kokoukseen osallistuu Suomesta liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintävirasto Traficomin sekä merielinkeinon edustajia.

Mitä seuraavaksi?

Kokouksessa on tarkoitus alustavasti päättää keinovalikoimasta merenkulun päästöjen vähentämiseksi ennen vuotta 2023. Lisäksi kokouksessa käsitellään menetelmiä, joilla eri päästövähennyskeinojen vaikutuksia valtioihin arvioidaan. Suomelle on tärkeää, että selkeistä keinoista merenkulun päästöjen vähentämiseksi päästään sopuun mahdollisimman pian ennen vuotta 2023.