Merirahdin kuljetus romahtaisi, jos merikonteista luovuttaisiin. Opiskelija Kari Jalkasen Turun ammattikorkeakoulussa taannoisen opinnäytetyön mukaan konttikuljetukset globaalisti nousivat vuoden 1996 n. 50 miljoonasta TEU:sta n. 170 miljoonaan vuonna 2013. Yksi TEU tarkoittaa yhtä 20 jalan konttia vastaavaa rahtimäärää. 

Alkuvuotena 2021 logistiikka-alan ammattilaisille harmia tuottaa etenkin 40 jalan konttien puute Aasiassa. Puute haittaa rahtipalveluiden tarjontaa nimenomaan Aasiasta Suomeen. 20-jalkaisiin kontteihin turvautuminen ei ole hyvää bisnestä. Kahdessa 20-jalkaisessa kontissa yhden 40-jalkaisen kontin asemesta rahti on valtavasti kalliimpi. 

Vuoden 2021 alussa konttipulan osumisesta Aasiaan voitaneen tehdä johtopäätös, että alueella koronaviruksen vaikutus talouteen alkaa olla menneen talven lumia. 

Suomalaisissa satamissa ei-oota

Helsingin ja Kotkan satamista puuttuvat suurikokoisimmat merikontit tyystin.

45-jalkaisia merikontteja ei Suomeen suuntautuvissa kuljetuksissa tiettävästi käytetä juuri lainkaan. 60-jalkaisia ei käytetä ollenkaan. Paikoin maailmalla näistä kahdesta pienempää kokoluokkaa hyödynnetään laajalti, kuten Dubaissa.

Maahan saapuva merikontti luonnollisesti tarkoittaa yhtä myöhemmin kuormattuna lähtevää konttia lisää. Loppuvuoden 2020 tilanne muistuttaa vuotta 2014, jolloin Ukrainan tapahtumien vuoksi EU rajoitti Venäjän-vientiä. Konttien luonnollinen kierto lamautui, mikä kiusasi alan toimijoita hyvin laajalti.   

MSC lupailee kontteja viikolle 9

Rahtiyhtiö MSC:ltä ei ole koko helmikuussa Helsingin satamasta varattavissa 20 tai 40 jalan kontteja. Viikolla 9 tiettävästi yhtiö pystyy toimittamaan 20 jalan ja kahta viikkoa myöhemmin 40 jalan kontteja.

MSC ja Maersk kertovat konttipulan syyksi sen, että monessa satamassa on työvuoroissa vähemmän ahtaajia koronaviruksen vuoksi. Näin mahdollisesti altistuva miehitys pidetään pienenä. Laivoja ei ehditä lastaamaan ja kontteja jää satamaan.

Hapag-Lloyd siirsi Puolaan

Pulmallisessa tilanteessa kitkaa on lisännyt jättimäisen saksalaisen rahtilaivavarustamon Hapag-Lloydin asiakaspalvelun siirtyminen Puolaan. Aspan siirtyminen Gdanskiin tapahtui loka-marraskuussa 2020. Varaustamo tekee sieltä Suomen viennit ja tuonnit. Helsingissä toimii yhä joitain vähäisiä toimintoja. 

Hapag-Lloyd ei vuoden 2020 lopulla edes ota vastaan 40-jalkaisten konttien varauksia Suomesta ja muualta Eurooppasta ulospäin suuntautuvasta rahdinkuljetuksesta.

Vertailua 2014:n konttipulaan

Runsas puoli vuosikymmentä sitten DHL Global Forwarding opasti tilaamaan jopa muutaman kontin vientierät mahdollisimman aikaisin. Rahdin kulkunopeutta saattoi joissakin tapauksissa parantaa vaihtoehtoisella satamavalinnalla.

Varustamojen vientihinat pysyivät tuolloin melko maltillisempina verrattuna vuoteen 2021.