Seuraava vetoomus on toimitettu puolueille ja allekirjoittaneet tahot vaativat toimenpiteitä seuraavalla hallituskaudella:

Yksityistiet ovat yhteinen asia
Allekirjoittaneet järjestöt vaativat, että yksityisteiden liikennöitävyyden varmistamiseksi tulee seuraavalle hallituskaudelle laatia yksityisteiden korjausohjelma, joka käsittää seuraavat osa-alueet:

1.Yksityisteiden rahoitustasoksi päätetään 40 miljoonaa euroa vuodessa koko hallituskaudeksi. Tieosakkaiden investoidessa saman määrän, saadaan teiden ja erityisesti siltojen korjausvelkaa purettua arviolta neljänneksellä alkaen kriittisimmistä silloista ja tieosista.

2. Käynnistetään ELY-keskuksittain yksityisteiden ja erityisesti niiden siltojen kunnon tarkempi inventointi. Siltatietojen tallentamista ja käsittelyä varten ei tarvitse luoda omaa reksiteriä, vaan tiedot voidaan koota omaksi ryhmäkseen Väyläviraston siltarekisteriin. Jatkossa siltatietoja päivitetään korjausten yhteydessä ja ainakin viiden vuoden välein. Toimenpiteellä voidaan aiempaa paremmin ennakoida korjaustarpeita ja priorisoida rahoitusta kuljetusketjujen toimivuuden kannalta tärkeimmille osuuksille.

3. Kehitetään yksityistielain mukaisen rahoitustuen ja Kemera-lain mukaisen metsäteiden rahoitustuen myöntämistä ja kohdentamista. Tällä tavoiteltaisiin parempaa kokonaissuunnittelua, toiminnan tehostamista, hallinnon pienentämistä ja tiekuntien kannalta prosessien selkeyttämistä ja yhdenmukaistamista

4. Yksityisteitä ja niiden rahoitusta pitää käsitellä osana pitkäjänteistä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Yksityistiet ovat osa liikennejärjestelmää ja niillä on paikallisen merkityksen lisäksi valtakunnallista merkitystä osana kuljetusketjuja. Valtion pitää varautua rahoittamaan valtakunnallisesti tärkeitä yksityistiehankkeita

Yksityisteiden merkitys Suomelle:
Maamme yksityistieverkkoa (350 000 km) käyttää liki kaksi miljoonaa suomalaista. Teiden varrelta kuljetetaan melkein kaikki maa- ja metsätalouden kuljetukset ja teitä käytetään laajasti myös energiateollisuuden ja matkailun tarpeisiin. Yksityisteiden varrella asuu noin puoli miljoonaa suomalaista ja iso osa heistä on vanhuksia. Lisäksi teillä on olennainen merkitys vapaa-ajan asumiselle, luonnossa liikkumiselle sekä palo- ja pelastustoimelle.

Tiestömme hiussuonistolla on niin sanottu yleiskäyttöoikeus. Se on mahdollista, koska teillä on toistaiseksi vain vähän puomeja tms. liikennerajoituksia. Riski niiden lisääntymiselle on havaittavissa.

Yksityistieverkon korjausvelka on jo yli miljardin
On arvioitu (Suomen Tieyhdistys ry), että pelkästään asuttujen yksityisteiden korjausvelka on 400-450 miljoonaa euroa ja kaikkien yksityisteiden ja niiden siltojen korjausvelka kohoaa yli miljardiin.

Yksityistiet ovat osa liikennejärjestelmää. Korjausvelan purkaminen on edellytys sille, että kuljetusketjut ovat kunnossa yksityistien kauimmaisesta päästä maantielle ja edelleen satamaan, tuotantolaitokseen tai toisen liikennemuodon terminaaliin. Vain siten elinkeinoelämän kuljetukset voidaan hoitaa tehokkaasti.

Valtion tuki yksityisteille on katoamassa
Teiden ylläpidon vastuu kuuluu tieosakkaille, mutta heidän yksinomaisena rasitteena tehtävä on liian suuri ja myös kohtuuton. Yksityisteiden tienpidon kustannukset ovat liki 200 miljoonaa euroa vuosittain. Esimerkiksi yksittäisen sillan korjaus tai uusiminen maksaa yli 100 000 euroa, jopa miljoonan. Pelkästään tieosakkaiden toimesta ja kustannuksella eivät riittävät silta- ja tiekorjaukset toteudu.

Valtion yksityistielain mukainen rahoitustuki putoaa ensi vuonna 17 miljoonasta kolmeen miljoonaan euroon, josta liki kaikki menee losseille. Jotta korjausvelkaa voitaisiin lyhentää edes hitaasti, tulisi rahoitus olla vuodessa 40 miljoonaa euroa. Vertailuna mainittakoon, että Ruotsissa valtion avustus on 130 miljoonaa euroa (tiepituus 430 000 km).

Maakuntauudistuksen toteutuessa yksityisteiden avustaminen siirtyisi maakunnille. Valtio ei rahoittaisi toimintaa muuta kuin lossien osalta.

Helsingissä 5.3.2019

Toimitusjohtaja Seppo Tolonen, Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät ry
Toimitusjohtaja Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry
Toimitusjohtaja Paavo Syrjö, Infra ry
Toimitusjohtaja Matti Peltola, Koneyrittäjät ry
Varatoimitusjohtaja Timo Reina, Kuntaliitto
Toimitusjohtaja Mika Mäkilä, Linja-autoliitto ry
Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Toiminnanjohtaja Kari Palojärvi, Metsäalan kuljetusyrittäjät ry
Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry
Toimitusjohtaja Kai Merivuori, Sahateollisuus ry
Johtaja Ari Eini, Suomen Metsäkeskus
Toimitusjohtaja Nina Raitanen, Suomen Tieyhdistys ry
Puheenjohtaja Kai Andersson, Suomen Taksiliitto ry
Puheenjohtaja Satu Lohjelm, Tieisännöitsijöiden TIKO kehitysosuuskunta
Lisätietoja toimitusjohtaja NIna Raitanen Suomen Tieyhdistys p. 040 7442 996