Scania Syystalkoot

Suomen Kylmäliikkeiden Liiton arvion mukaan yksistään vähittäiskaupalla on edessä 700–800 miljoonan euron urakka, kun elintarvikkeita myyvien kauppojen kylmälaitokset ja -laitteet on muutettava uusien EU-määräysten mukaisiksi vuoteen 2030 mennessä. Toiset 700–800 miljoonaa kuluu muuhun kunnostukseen, joten kaupoilla on edessään kokonaisuudessaan noin 1,5 miljardin euron investoinnit.

Laskelma perustuu Päivittäistavarakauppa ry:n tietoihin myymälöiden määrästä ja karkeaan arvioon kussakin myymälätyypissä tehtävien muutosten kustannuksista. 152 hypermarketista arviolta noin 70:ssä muutostyöt ovat vielä tekemättä. Yhden kaupan perusteellinen kylmäurakka maksaa noin miljoona euroa, joten kokonaiskustannukset nousevat 70 miljoonaan euroon. 748 tavaratalosta ja isosta supermarketista noin 600 kaupan kylmälaitteet on uudistettava. Yhden liikkeen osalta kustannukset ovat noin 0,5 miljoonaa euroa ja kokonaiskustannus siis 300 miljoonaa euroa. 1 635 valintamyymälässä ja pienessä supermarketissa on tehtävä remontti vielä noin 1 500 liikkeeseen. Yhden kaupan kylmäremontti maksaa noin 0,2 miljoonaa euroa, joten yhteissummaksi tulee 300 miljoonaa euroa.

Kylmäaineita sääntelevän EU:n F-kaasusasetuksen taloudellisia vaikutuksia ei ole aiemmin arvioitu Suomessa. Myöskään Euroopan komission vaikutustenarviointi vuodelta 2012 ei tee euromääräisiä arvioita yrityksille ja lopulta kuluttajille aiheutuvista kuluista. EU:n F-kaasuasetus tarkoittaa, että korkean GWP-arvon (global warming potential) – mm. kaupoissa käytettävän R404A:n – kylmäaineita käyttävät kylmälaitteet on lähivuosina uusittava niin, että niissä voidaan käyttää alhaisemman GWP-arvon kylmäainetta. Työtä on jo aloitettu, mutta Suomen kaikkiaan noin 2 500 myymälästä vasta arviolta 15 prosenttia on siirtynyt käyttämään muita kylmäaineita.