Scania Syystalkoot

Kaupunkialueiden tiivistymisestä huolimatta autoistuminen lisääntyy. Syinä nähdää täydennysrakentaminen ja väestökasvu. Se on johtanut päivittäisten matkakohteiden kuten työpaikkojen, koulujen ja kauppojen sijoittumiseen yhä kauemmaksi kodeista. Tätä todistaa  Suomen ympäristökeskuksen tuore selvitys yhteiskuntarakenteen muuttumisesta (Suomen Ympäristökeskuksen raportteja 13/2018: Katsaus yhdyskuntarakenteen kehitykseen Suomessa 1990-2016).

Tämä koskee erityisesti Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua, jossa väestökasvu on ollut voimakkainta viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana. Keskimääräinen työmatka on kasvanut 10,4 km:stä vuonna 2000 kilometrin verran 11,4 km:iin vuonna 2015. Samalla työssäkäyvien osuus, jolla on mahdollisuus kävellä, pyöräillä tai kulkea joukkoliikennevälineellä työpaikalle, on pudonnut kolme prosenttiyksikköä 79,9 prosenttiin. Keskiarvo suomalaisilla kaupunkialueilla on 69 prosenttia - raju pudotus 79 prosentista vuonna 1990.

Pääkaupunkiseudulla työpaikkatiheys on pudonnut tiiviimmin rakennetuilla alueilla samalla kun väestömäärä on kasvanut.

Aalto-yliopiston yhteiskuntarakenteen professori Kimmo Lapintie ei pidä tulosta yllättävänä. Kaupunkien luonne, ihmiset ja toiminnot hakeutuvat itselleen sopivimmille paikoille. Välttämättä ei käytetä lähimpänä olevia palveluja. Koulut ja lisääntyneet erikoiskoulut, työpaikat ja ostoskeskukset syntyvät tiheästi asutettujen ydinkeskusten ulkopuolelle hyödyntämään halvempia maa- ja tonttihintoja ja nopeita liikenneyhteyksiä.

(HBL)