Scania Syystalkoot

Liikennepalvelulaki kokoaa yhteen liikennemarkkinoiden lainsäädännön. Uudistuksen tavoitteena on tarjota käyttäjille parempia liikennepalveluita ja lisätä valinnanvapautta liikennemarkkinoilla. Liikennepalvelulaki mahdollistaa uudenlaisten, eri liikennevälineistä koottujen, sujuvien matkaketjujen tarjoamisen kuluttajille.

Liikennepalvelulaki valmistellaan kolmessa vaiheessa. Hallitus esitti liikennepalvelulain toisen vaiheen muutosten vahvistamista 26.4.2018. Ne tulevat voimaan 1.7.2018.

- Tämän lakikokonaisuuden lähtökohtana on ollut mahdollistaa se, että erilaisia liikkumispalveluita voidaan liikennevälineestä riippumatta tarjota joustavasti ja erittäin kuluttajaystävällisesti. Siihen tarvitaan edistyksellistä lainsäädäntöä, mutta myös eri toimijoiden yhteistyötä sekä tiedon avaamista ja hyödyntämistä. Uudenlaisten liiketoimintamallien rakentaminen on nyt heinäkuusta alkaen mahdollista, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Ensimmäisessä vaiheessa liikennepalvelulakiin koottiin tieliikennettä koskevat säädökset. Toisessa vaiheessa mukaan on liitetty lento-, meri- ja raideliikenteen markkinoita ja kuljetushenkilöstön pätevyyksiä koskevat säädökset. Tiedon avaamista on jatkettu.

Tiedon avaamisella keskeinen rooli

Jotta kuluttajia voidaan palvella jatkossa paremmin, tarvitaan palvelun tarjoajien hallussa olevan tiedon avaamista kilpailevillekin palvelun tarjoajille. Tämä tapahtuu niin sanottujen avointen rajapintojen kautta, mikä on teknisesti edistyksellistä, kustannustehokasta ja tietoturvallista. Tiedon on kuitenkin tietosuojasyistä oltava sellaisessa muodossa, ettei sitä pystytä yhdistämään yksittäisiin käyttäjiin, palveluntarjoajiin tai palveluihin.

Matkaketjujen ja yhdistettyjen palveluiden tarjoamista helpotetaan liikennepalvelulain toisessa vaiheessa mahdollistamalla asiakkaan puolesta asiointi. Tällä tarkoitetaan sitä, että kuluttaja pystyy hyödyntämään yhden palveluntarjoajan sarja- tai kausituotteet, muut alennukset tai kanta-asiakasedut myös toisen yrityksen palveluita hankkiessaan. Tämä lisää kuluttajan valinnanvapautta ja palveluvalikoimaa erilaisten hinnanalennusten ja etuuksien pysyessä kuluttajan matkassa. Mahdollisuus asiakkaan puolesta asiointiin helpottaa edullisten matkaketjujen rakentamista.

Rekisterit yhdistetään

Viranomaisten rekisterit ovat Suomessa kansainvälisesti katsoen erittäin tarkkoja ja kattavia, ja niiden parempi hyödyntäminen voisi olla merkittävä kilpailukykytekijä. Liikenteen rekisterisääntelyä uudistamalla vahvistetaan rekisteröityjen mahdollisuuksia käyttää omia tietojaan haluamallaan tavalla. Tarkoituksena on myös mahdollistaa tietoon perustuvat, entistä paremmat liikkumispalvelut. Lisäksi uudistus parantaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin viranomais- ja palvelutoimintaa.

Uudistus merkitsee huomattavaa norminperkuuta, sillä noin kymmenestä nykyisestä liikenteeseen liittyvästä rekisteristä ja niitä koskevista erillisistä laeista muodostetaan yksi yhtenäinen liikenneasioiden rekisteri, joka sisältää tietoa toiminnanharjoittajaluvista, liikennevälineistä ja henkilöluvista kuten ammattipätevyyksistä.

Kuljetusmarkkinat samaan lakiin

Trafin roolia liikenteen lupa- ja valvontaviranomaisena vahvistetaan. Trafi myöntää jatkossa toimiluvat niin lentoliikenteen, rautatieliikenteen kuin tieliikenteenkin toimijoille. Merenkulussa, jossa liikenteen harjoittaminen on muutoin vapaata, Trafi myöntää tarvittaessa ulkomaisille toimijoille lupia kabotaasiliikenteeseen. Ilmailussa kansalliseen lupaprosessiin tuodaan hieman kevennystä.

Myös kaupunkiraideliikenteen harjoittamista koskevat säännökset siirretään kaupunkiraideliikennelaista liikennepalvelulakiin. Näin liikennejärjestelmä tulee kokonaisuudessaan katetuksi.

Tieliikenteen luvat ovat jo liikennepalvelulaissa, mutta tässä toisessa vaiheessa lakiin siirretään kansainvälisiä yhdistettyjä kuljetuksia sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädäntöä, yrittäjäkuljettajien työaikaa sekä liikenteen valvontalaitteita koskevat säännökset.

Kuljetushenkilöstön säännöt kootaan liikennepalvelulakiin

Kaikki kuljetushenkilöstön pätevyyksiä ja niihin liittyvää koulutusta koskevat vaatimukset on koottu liikennepalvelulakiin. Merkittävimmät muutokset kohdistuvat rautatieliikenteeseen ja merenkulkuun.

Raideliikenteessä henkilöstön pätevyysvaatimukset kohdistuvat jatkossa vain veturinkuljettajaan, ja muita rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtäviä hallinnoidaan toimijoiden turvallisuudenhallintajärjestelmällä.

Merenkulussa laivaväen pätevyydestä säädetään kansainvälisillä yleissopimuksilla, joihin pohjautuvat kansalliset säännöt on siirretty liikennepalvelulakiin. Koulutusjärjestelmää kehitetään kansainvälisten vaatimusten mukaisesti. Käyttöön otetaan merenkulun koulutuksen järjestäjien ja annettavan koulutuksen hyväksyminen, josta vastaa Trafi.

Liikenteen lääkärijärjestelmää uudistetaan niin, että kaikkien liikennemuotojen säännöt kootaan yhteen. Trafi toimii tältäkin osin lupa- ja valvontaviranomaisena. Muutoksia on tullut rautatielääkärien, rautatiepsykologien ja merimieslääkärien osalta. Rautatiepuolella järjestelmää on yksinkertaistettu ilmailussa noudatettavan toimintamallin mukaisesti. Merimieslääkärijärjestelmän hallinnointi siirretään Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta Valviralta Trafille.

Liikennepalvelulakiin on siirretty myös säännökset kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyydestä. Niiden suorittamisessa säilytetään nykyinen toimintamalli, jossa ammattipätevyys saavutetaan osallistumalla määrämuotoiseen koulutukseen. Toimintamallia on tarkoitus tarkastella uudelleen lain kolmannessa vaiheessa.